Henkinen Eurooppamme. Seuraava linkki J.V.Snellman on Yle.fi:n sivulta. http://areena.yle.fi/1-682603?autoplay=true Seuraavassa linkissä sermones.fi:n artikkeli Sivistyksen ja J.V.Snellmanin päivänä 12. toukokuuta 2007, jolloin sermones.fi:n avaamisesta sananvapaudenpäivänä 3.5.2007 oli kulunut vasta muutama päivä. //www.sermones.fi/2007/05/sivistyksenpaiva-12toukokuuta/
sermones. fi päivittää arikkelinsa ”Missä ovat tämän päivän suurmiehet ja -naiset?” Uusin päiväys on 12.4.2016. ARTIKKELI ON VASTAUS Yle.fi:n keskusteluun ”110 000 työpaikkaa……..” tiistaina 12.4.2016. Aikaisemmat päivityksest ovat 11.2.2016 ja 22.12. 2015 Peruskoulumme kyllästyttää monen oppilaansa koulun viholliseksi ja jopa työn vieroksujaksi. Näitä syrjäytyneitä Suomessa on tällä hetkellä tilastointitavasta riippuen 14 000 – 100 000. Tilastojen mukaan valta-osa huono-osaisista nuorista kärsii oppimisvaikeuksista ja toisena merkittävänä tekijänä huono-osaisuuteen on yksinäisyys. Eikö näille lasten ja nuorten murheille ja elämäntaakoille ole mitään tehtävissä?…
Pariisiin kohdistunut ja koko Eurooppaan soluttautunut terrorismi kaikessa barbaarisuudessaan on haastanut länsimaisen pasifistisesti korostuneen ihmiskäsityksen. On tullut välttämättömäksi tajuta, ettei ihminen ole ainoastaan hyvä ja heikko, hän on myös paha. Yllättävästi Bryssel pahan tekijöiden keskittymänä on joutunut huomion kohteeksi. Tosin Belgian Bryssel itsekin istuu katkaistujen käsien muistomerkkien päällä. Belgian kuningas Leopold II (1865¬ – 1909) aloitti 1900-luvun pimeät teot. Hän kidutti ja surmautti saman määrän ihmisiä kuin Hitler kerätessään yksityisomistuksessaan olevasta Kongosta kumia ja norsunluuta. Adam Hochschildin teoksessa ”Kuningas Leopoldin…
Jumalani, näinkö todella olemme pilanneet kaiken, kysyy kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn jättiläisteoksensa ”Vankileirien saaristo” päätteeksi. Mitä meidän aikamme kysyy yhä lähemmäksi tulleen väkivallan keskellä? Tsekkiläisen keskitysleirivanki Ankan. Anna Nathanovan sanoiksi kaikesta julmuudesta ja kärsimyksestä jäi kysymys ”Yritän vieläkin käsittää, miksi?” Kirjailija Solzhenitsyn nimittää Neuvostoliiton jättiläismäistä, verkostoitunutta vankileirien kokonaisuutta viemärilaitokseksi putkistoineen, joiden läpi kansalainen joutui menemään syystä tai toisesta, enimmäkseen syyttä. Kolmen keskitysleireillä raskaana olleen äidin kertomukset on tallennettu Wendy Holdenin viime vuonna ilmestyneeseen teokseen ”Äidiksi keskitysleirillä. Kolme selviytymistarinaa” (Minerva 2015). Suurlähettiläs…
Päivitetty uudelleen 16.3.2016 Venäjän ja Turkin presidenttien äskeinen nokittelu hävittäjäampumisen seurauksena sai vakavasta luonteestaan huolimatta huvittaviakin piirteitä. Vahvan Venäjän vahva presidentti Vladimir Putin ei arkaillut viitata islamilaisen Turkin uskontoonkaan epäillen Allahin olleen vaikuttamassa tapahtuneeseen. Venäjä on tällä hetkellä vahva poliittisesti ja sotilaallisesti mutta ei taloudellistakaan vahvuutta voi kiistää. Kehitys näihin vahvuuksiin on tapahtunut presidentti Putinin aikana ja tässä on selitys myös presidentti Putinin vahvuudelle. Kansa arvostaa vahvan Venäjän aikaansaanutta presidenttiä. Vahva Venäjä on rauhan tae Euroopassa, kirjoittaa raahelainen Venäjän kaupan…
Ei edes hyvinvointivaltioilla ole kestävyyttä, koska ne ovat ihannevaltioita. Hyvään valtioon pyrkiminen sitä vastoin kestää. Ihanteiksi riittäisivät hyvä ihminen, hyvä yhteiskunta ja hyvä valtio. Ei tarvitsisi tavoitella ihanneihmistä, ihanneyhteiskuntaa eikä ihannevaltiota, niillä on aina ollut huono loppu ja tulee olemaan. Eikä myöskään minkään hyvän tarvitsisi olla ehdoton vaatimus, niiden pitäminen tavoitteina riittävät. Suomi ja muut pohjoismaat lienevät vielä hyvinvointivaltioita, vaikka keskiluokkakin alkaa vajota ainakin alemmalle sosiaaliselle tasolle mitä tulee puhe- ja muihin käytöstapoihin. Sen keskiluokka on toki todennut jo aiemmin,…
Joulukuun 5. päivänä 2015 julkaistu artikkeli uudelleen päivitettynä 25.2.2016 Presidentti Sauli Niinistö on itsenäisyyspäivän aattona lauantaina 5. joulukuuta 2015 ollut suorassa lähetyksessä Yle Radio 1:n ohjelmassa vastaamassa kansalaisten etukäteen lähettämiin kysymyksiin. Merkittävin vastaus oli turvapaikanhakijoita koskevaan kysymykseen. Presidentti Niinistö sanoi turvapaikanhakijakysymyksen karanneen käsistä. Seuraukset olisi pitänyt nähdä jo siinä vaiheessa kun pakolaisryhmä toisensa jälkeen ylitti Välimeren. Presidentti Niinistö sanoi, että turvapaikanhakijoiden on elettävä maassa maan tavalla. Yle.fi:n mukaan tämä on presidentin mielestä asian ydin. ”Ihmisten, jotka haluavat täällä olla, on…
Joulukuun 22. päivänä 2015 julkaistu artikkeli uudelleen päivitettynä 25.2.2016 Kuinka moni muuttaja on muuttanut turhaan? Osa Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneista on palannut takaisin lähtömaahansa. Kuluvana syksynä ilmestyneessä Veikko Erkkilän ja Pekka Iivarin kirjassa ”Jätetyt kodit, tuhotut sillat. Lapin sodan monta historiaa” (Otava 2015) pidetään kokonaista Lapin sotaa turhana. Lapin sotaa (1944 – 1945) käytiin Suomen maaperällä sodan koskettaessa paitsi Suomea ja Saksaa myös Ruotsia ja Neuvostoliittoa. Erkkilän ja Iivarin kirja sisältää arkistolöytöjä ja runsaasti henkilöhaastatteluja. Kirjan takakannen esittelyssä sanotaan kirjan asettavan…
Päivitetty uudestaan 11.2.2016. Edelllinen päivitys 22.12.2015. Peruskoulumme kyllästyttää monen oppilaansa koulun viholliseksi ja jopa työn vieroksujaksi. Näitä syrjäytyneitä Suomessa on tällä hetkellä tilastointitavasta riippuen 14 000 – 100 000. Tilastojen mukaan valta-osa huono-osaisista nuorista kärsii oppimisvaikeuksista ja toisena merkittävänä tekijänä huono-osaisuuteen on yksinäisyys. Eikö näille lasten ja nuorten murheille ja elämäntaakoille ole mitään tehtävissä? Sotaa käynyt Suomen valtio kykeni auttamaan uuden elämä alkuun 400 000 kotinsa Karjalaan menettänyttä suomalaista. Heidän lisäkseen 50 000 rintamamiestä ja orpoa perhettä sai uuden alun….
Päivitetty uudelleen 11.2.2016. Edellinen päivitys 11.11.2015 Tapio Koivukari kirjoittaa syksyn kirjassaan ”Unissasaarnaaja” pääteemansa 13-vuotiaan unissasaarnaajan Tuulikki Heinosen ohessa kokkolalaisesta hurmossaarnaajasta, unissasaarnaaja Maria Åkerblomista, joka sai isot isännät ja aikuiset miehet ”syömään kädestään”. Koivukarin teos on psykologiaa ja psykiatriaa vietävissä olevista ihmisistä. Tapahtumat sijoittuvat jatkosodan jälkeisiin tositapahtumiin vuonna 1949 Lounais-Suomessa. Tapahtumat voisivat olla tätä päivää. Koivukarin teoksessa Tuulikin sairaalloinen saarnaamisinto päätyi traagiseen hyväuskoisuuteen. Hyväuskoisuus ympäröi myös Åkerblomin, joka sai isännät myymään maansa ja antamaan rahat Åkerblomille. Tarkoitus oli muuttaa Amerikkaan ja perustaa…