Presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin kyydityksestä uutta tutkimusta – samalla kenraali Martti Walleniuksen – Olisiko Wikileaksista ollut apua?

Presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin kyydityksestä uutta tutkimusta – samalla kenraali Martti Walleniuksen – Olisiko Wikileaksista ollut apua?

Comments 2 comments

Presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin (1865 – 1952) kyydityksestä vuonna 1930 on tänä vuonna ilmestynyt uusi tutkimus ”Presidentin kyyditys. Presidentti Ståhlberg, kenraali Wallenius ja kiihkon aika 1930”. Teoksen on kirjoittanut Oulun yliopiston saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola. Ståhlberg oli Suomen presidentti vuosina 1919 – 1925. Hän oli itsenäisen Suomen ensimmäinen presidentti. Kenraali Martti Wallenius (1893 – 1984) toimi talvisodan aikana Sallassa ja Petsamossa. Talvisodan jälkeen hän asui vaimonsa kanssa tukkikämpässä Lapissa, Marrasjärvellä ja Rovaniemen maalaiskunnassa. Tuolta ajalta hänet tunnetaan kirjailijana. Kenraali…

Read More Read More

Suomenmaalla on etsikonaika!

Suomenmaalla on etsikonaika!

Comments 0 Comment

Suomenmaan edeltäjällä, vuonna 1906 perustetulla Liitolla on aikanaan ollut Kalevan kanssa kilpailuasema tulla Pohjois-Suomen valtalehdeksi. Ensimmäisen näytenumeronsa huhtikuussa 1899 julkaissut Kaleva on tällä hetkellä Pohjois-Suomessa levikiltään Suomenmaata kattavampi. Se on ainakin viime vuosikymmeninä ollut myös journalistisesti laadukkaammin toimitettu eikä syynä liene pelkästään muutaman vuoden ikäero vanhuuteen ja viisauteen päin. Liitto Oy:n historia voisi kertoa, mikä sen toimintakulttuurissa ei kaikissa vaiheissa ole ollut riittävän kestävää lukijoiden mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Kaleva on äskettäin uudistanut painoasunsa, mutta uudistus sai suuttumaan jopa Raahen Seudun kolumnistin….

Read More Read More

Pyykit pestään Raahessa – aikaisempi päätös on kumottu

Pyykit pestään Raahessa – aikaisempi päätös on kumottu

Comments 1 comment

Raahen seudun sairaala- ja hoivapyykki tullaan pesemään Raahessa jatkossakin. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä teki äskettäin päätöksen pesettää alueensa vaatteet Virossa (sermones.fi 9.11.2010), mutta otti kuitenkin päätöksen vielä käsiteltäväkseen. Aikaisempi päätös tuli kumotuksi perusteluilla, joilla yhtymähallitus teki uuden päätöksen jatkaa vaatteiden pesettämistä raahelaisessa pesulassa tammikuun 1. päivästä lukien edelleen. Hyvinvointikuntayhtymän päätös vaatteiden pesettämisestä Virossa synnytti keskustelua, joka varmaan omalta osaltaan on ollut vaikuttamassa asian uuteen käsittelyyn.

Realismia voi olla 20 edustajaa – kansaa on kosketettu

Realismia voi olla 20 edustajaa – kansaa on kosketettu

Comments 1 comment

Perussuomalaisten kannatus on tämän hetkisen tiedon mukaan 14,9 prosenttia. Kannatusprosentti on korkea ja on mahdollista, että tulevassa eduskunnassa perussuomalaisten kansanedustajien määrä on kahdenkymmenen edustajan luokkaa. Ehkä kansa ei ymmärrä eikä kaikistellen tiedäkään, mutta kosketettu sitä on. Vuoden 2011 kevättalven eduskuntavaaleissa voi hyvinkin tulla näkyville, että kosketettu kansa haluaa lopettaa näkemänsä ja kokemansa menon. Perussuomalaiset ovat osanneet puhua puolustamalleen kansalle kansan omalla kielellä kansan omien havaintojen mukaisesti. Kun kajaanilainen ex-kansanedustaja, perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Pentti Kettunen valaisee Lukijalta-sivun kirjoituksessaan (Kaleva 8.11.2010) hiilijalanjälkeä ja…

Read More Read More

Höyhensikö Iivana Julma Mikael Agricolan hengiltä? …

Höyhensikö Iivana Julma Mikael Agricolan hengiltä? …

Comments 0 Comment

Kiitos nimettömälle kommentoijalle höykkyyttää-verbin kritiikistä sermones.fi:n artikkelissa ”Höykkyyttikö Iivana Julma Mikael Agricolan hengiltä? – ……”! Nimettömän ehdotus on höykyttää-verbi. Mutta miten on? Googlen Suomi sanakirjan mukaan ensimmäinen synonyymi verbille höykyttää on ”hakata”. Verbi höykkyyttää sen sijaan saa googlesta runsaasti käyttöesimerkkejä sekä Suomi sanakirjalta kysymyksen ”Tarkoititko höyhentää?” Sermones.fi on tarkoittanut nimenomaan höyhentämistä, joka tarkoittaa myös löylyttämistä. Kumpaankin kuolee tai voi kuolla. Niin, että sermones.fi ei tarkoittanut yksitoikkoista hakkaamista vaan tietenkin höyhentämistä. Kyllä siinä kuolee, kun elävältä nykitään höyhenet. Myös voisi arvella,…

Read More Read More

Entä lasten työpäivä?

Entä lasten työpäivä?

Comments 0 Comment

Lasten koulupäivää ollaan pidentämässä, mutta keskustelua asiasta ei juuri ole ollut. Ajatuksiin aikuisten lomien lyhentämisestä reagoitiin välittömästi. Uskomatonta, että lasten ja nuorten viestittämästä ahdistuksesta huolimatta ollaan valmiita pidentämään koulupäivää kun koulupäivän rakenne nykyiselläänkin on jäänyt liian vähäiselle tarkastelulle. Ei edes muutaman vuoden takainen Sitran rahoittama tutkimus kokonaiskoulupäivästä paneutunut ongelmaan oppimislähtöisesti. Kyseinen tutkimushan paneutui lähinnä etsimään ratkaisua lasten valvomattoman iltapäivän riskitekijöihin. Käytettävissäni oleva pieni kysely osoittaa, että jo peruskoulun ala-asteen oppilas voi tarvita kotona läksyjen tekemiseen aikaa kaksikin tuntia ja yläasteen…

Read More Read More

Tanskalaisen Sven Hasselin sotamuistelmat

Tanskalaisen Sven Hasselin sotamuistelmat

Comments 1 comment

Tanskalaisen Sven Hasselin sotamuistelmia on pidetty liioiteltuina. Tänä vuonna suomeksi ilmestynyt ”Tuomittujen legioona. Kuolema telaketjuilla” on kuitenkin ainakin alkulehdillään yhtä pitävä sen kanssa, mitä Lars Westerlund on kuvannut tutkimuksessaan ”Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941 – 1944”. Westerlundin teos ilmestyi vuonna 2008. Ks. sermones.fi:n artikkeli ”Voi, voi, voi! – Voi, voi, voi! – Voi, voi, voi! – … syyttömiksi eivät jää suomalaisetkaan” (17.12. 2008). Westerlundin tutkimuksissa kerrotaan muun muassa Saksan rangaistusvangeista, joita alkukesällä 1942 tuotiin Pohjois-Norjaan ja Pohjois-Suomeen arviolta 1750….

Read More Read More

Oulussa ja Espanjassa tehdään aikuisille ulkoilupuistoja kuntoilulaitteineen – tehtäisiinpä Raahessakin ja jokaisella paikkakunnalla

Oulussa ja Espanjassa tehdään aikuisille ulkoilupuistoja kuntoilulaitteineen – tehtäisiinpä Raahessakin ja jokaisella paikkakunnalla

Comments 1 comment

Oulun aikuiskuntoilijoita on hellitty uudella kuntoilupuistolla. Tervaporvarinpuistoon Länsi-Tuiraan Oulujoen rannalle on rakennettu ulkoilmakuntosali. Rakennuttajia ovat Oulun kaupunki ja Rotaryklubi. Jaana Haapaluoman haastattelemat (Kaleva 28.10.010) Oulun Eläkeläiset ry:n jäsenet olivat testaamiinsa laitteisiin tyytyväisiä. Laitteita uudessa kuntoilupuistossa on yhteensä kolmetoista. Ilman painoja toimivia laitteita ovat muun muassa jalkaprässi, vatsalihaslaite ja strepperi. Laiteiden teho perustuu siihen, että vastuksena on käyttäjän paino. Laitteista on riisuttu ylimääräinen pois, jotta ne pysyisivät ulkosalla kunnossa, todetaan Kalevan artikkelissa. Artikkelin mukaan kuntoilulaitteita on viety Oulun muihinkin puistoihin. Sermones.fi…

Read More Read More

Pestäänkö Virossa vaatteet eettisesti? – Perustelujen kestävyys ohitettaessa oman seutukunnan ja alueen yrittäjät

Pestäänkö Virossa vaatteet eettisesti? – Perustelujen kestävyys ohitettaessa oman seutukunnan ja alueen yrittäjät

Comments 2 comments

Raahen Seudun hyvinvointikuntayhtymän päätös pesettää yhtymän sairaala- ja hoivapyykit Virossa on synnyttänyt kysymyksiä paitsi Raahen seutukunnan yritysilmapiiristä, päätöksen aiheuttamista todellisista kustannuksista sekä pesulayrittäjyyden ammattitaidosta Virossa. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän jäseniä Raahen kaupungin lisäksi ovat naapurikunnat Siikajoki, Pyhäjoki ja Vihanti. Kuntayhtymän väestöpohja on noin 35 000 asukasta. ”Me emme tiedä, millaisessa bakteeripesässä pyykit pestään ja mistä päin Eurooppaa samassa pesulassa sairaaloiden tai teollisuuden pyykkejä pestään. Tekstiilien mukana voi tulla laitoksiimme sellaisia pöpöjä, joita täällä on kartettu. Laitoksemme ovat varsin puhtaat. Esimerkiksi MRSA…

Read More Read More

”Kirje Siperiasta” – 10 vuotta Stalinin vankina – suomenruotsalainen Elna Schdanoff o.s. Sundgren pääsi Suomeen

”Kirje Siperiasta” – 10 vuotta Stalinin vankina – suomenruotsalainen Elna Schdanoff o.s. Sundgren pääsi Suomeen

Comments 0 Comment

”Mikä selkäpiitä karmiva huuto!” ”Sellaista huutoa en ollut ennen kuullut.” ”Vasta paljon myöhemmin ymmärsin, että täti oli oppinut huutamaan Siperiassa.” Täti, Elna Schdanoff, o.s. Sundgren oli jo Suomessa ja elämä oli turvallista, mutta tätinsä luona käväisemään tulleen veljenpojan Christian Sundgrenin yllättämänä suusta kajahti Stalinin hirveyksissä syntynyt huuto. Elna oli kymmenen vuotta eli vuodet 1938 – 1947 Stalinin vankiloissa ja pakkotyöleireillä. Sisarelleen Suomeen vuonna 1954 lähettämän kirjeen jälkeen veli Albert Sundgren – Christian Sungrenin isä – työmatkallaan Moskovaan otti häneen yhteyttä…

Read More Read More