Venäjän presidentti Dmitri Medvedev piti odotetun puheensa Helsingin yliopiston juhlasalin täyteiselle yleisölle ja televisioituna sekä internetin välityksellä koko maailmalle illansuussa maanantaina. Puhe oli merkittävän vierailun merkittävä puhe.
Suomeen vierailulle saapunut Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on tänään maanantaina 20.4.2009 lähes kahden tunnin ajan Yle TV1:n ja Yle Uutisten internetsivujen suorissa lähetyksissä. Ensimmäinen lähetys on tiedotustilaisuus presidentti Tarja Halosen kanssa klo 15. Tilaisuus kestää tunnin. Toisena lähetyksenä on presidentti Medvedevin puhe Helsingin yliopiston juhlasalissa klo 17.05. Lähetys kestää 55 minuuttia. Suora internetlähetys: sermones.fi/Linkit/Medialinkit/Yle Radio 1/Suora lähetys
Presidentti Martti Ahtisaaren esitelmä eduskunnassa keskiviikkona 15. huhtikuuta 2009 http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Eduskunta.html
”Suureksi kysymykseksi nousee, miksi Venäjä luovutti jo valloittamansa ja lähes kymmenen vuotta pitämänsä Suomen Ahvenanmaineen takaisin Ruotsille Uudessakaupungissa 1721. Näinhän Venäjä, sitten Neuvostoliitto, teki myös 1743, – ja 1809, 1940 ja 1944 se tyytyi vähempään kuin se olisi voinut saada. 1956 se luovutti jo hankkimansa Porkkalan. Vastaukseni tähän on, että viisas valloittaja ei ota enempää kuin tarvitsee ja pystyy pitämän hallussaan ilman, että alueella tarvitsisi kansan epäluotettavuuden vuoksi pitää suuria miehitysjoukkoja. Pietari Suurelle riitti Karjala, ja hänellä oli myös Inkerinmaa…
Hippolytos hymyili tyytyväisenä. Hän ajatteli saaneensa minut satimeen ja paljastaneensa, että olin Noetoksen kannattaja, joka uskoi, että Isä Jumala kärsi ja kuoli ristillä. Ne, jotka niin ajattelivat olivat harhaoppisia, ja siihen seuraan halusi Hippolytos minut väkisin työntää. Kokosin ajatukseni ja aloin kärsivällisesti selittää, mitä oikeasti ajattelen Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen jumaluudestaan. Seurakuntalaiset kuuntelivat hämmästyneinä, eivätkä ehkä ymmärtäneet aivan kaikkea, mutta väittelyn kiivaus piti heidät hereillä. ”Ajattelet kovin suoraviivaisesti, Hippolytos, vaikka ylvästelet suurella viisaudellasi ja väität tarkkaan tuntevasi pakanafilosofien kirjoitukset. Sinun…
Kansanedustaja Unto Valpas kirjoittaa kolumnissaan (Raahen Seutu 7.4.2009) Fortumista ja sen johtajista ahneuden symboleina. Samassa kolumnissa hän esittää myös, että toivottavasti tällaista tuuletusta tapahtuu muissakin yhtiöissä, joissa johdon oikeustaju on pettänyt. ”Esimerkiksi Ruukki-konsernin johtajien palkkiot on tuotava avoimesti esiin.”
Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Unto Hämäläinen kertoi sunnuntain lehdessä Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajasta Juli Kvitsinskistä, joka Porvoon valtiopäivien muistojuhlallisuuksien aikaan varoitti Suomea Venäjän sotilaallisista, poliittisista ja taloudellisista vastatoimista, jos Suomi liittyisi sotilasliitto Natoon. Kvitsinski oli Mauno Koiviston presidenttikautena syyskuussa 1990 mukana nootissa, jonka Neuvostoliitto jätti Suomelle yya-sopimuksen ja Pariisin rauhansopimuksen tulkintojen uudistamisen takia. Hämäläisen mukaan itänaapurin vyörytystä johti ”kovaotteinen” mies, silloinen ensimmäinen varaulkoministeri Juli Kvitsinski. Kvitsinski oli Gennadi Janajevin juntan jäsen, joka elokuussa 1991 anasti pariksi päiväksi vallan Moskovassa. Kaappauksen…
Sermones.fi:n artikkeli maanviljelijäin koulutuksesta on edelleen ajankohtainen. Tämän perjantaiaamun Raahen Seutu selostaa peruskoulunsa päättävien jatkokoulutusvalintatilastoja otsikolla ”Kaikkia ei kiinnosta”. Esitellyn tilaston mukaan Siikajoen kunnan nuorista joka viides jää koulutuksen ulkopuolelle. Haastatellun Siikajoen Ruukin yläasteen opinto-ohjaajan käsityksen mukaan ”myös maatalousvaltainen kunta ehkä merkitsee”. Että kappasta vain, miten ajankohtainen sermones.fi:n artikkeli ”Maanviljelijä ei kouluja tarvitse’ ajattelu elää edelleen … ” (30.3.2009) edelleen on. Erikoista on sekin, että Ruukin maaseutuoppilaitos sijaitsee Siikajoen kunnassa. Artikkelissa tosin kerrotaan Ruukin yläasteella opiskelleista jollakin olleen välivuosi tai…
Ennen kuin yrittäjä Toivo Sukarin ideaa valtamerialus Titanicin kopion rakentamisesta Oulun lähelle Kiiminkiin kehitellään eteenpäin tai uusiksi vaihtoehdoiksi sijoituspaikan suhteen tulisi käydä keskustelu rautatieyhteydestä Oulusta Kuusamon kautta Murmanskiin. Sermones.fi on tehnyt esityksen suurnopeusjunasta eli luotijunasta Oulun ja Murmanskin välille Kuusamon kautta. Artikkelit löytyvät hakusanalla ”suurnopeusjuna”.
Venäjän keisarin Aleksanteri I elämän loppuaikojen vaiheet eivät ole lopullisesti tiedossa. Hän kuoli Mustanmeren Taganrogissa 1. päivä joulukuuta 1825, mutta hänen Pietariin tuotu arkkunsa oli tyhjä. Hän oli syntynyt 1777. Sorbonnen Venäjän historian professori Marie-Pierre Rey on kirjoittanut 600-sivuisen teoksen keisari Aleksanteri I hallitsijakaudesta ja elämästä. Teoksen sunnuntain (29.3.2009) Helsingin Sanomissa esitellyt Matti Klinge sanoo Reyn kirjan tarjoavan uutta näkemystä. Esittelyn ja arvioinnin otsikko on ”Suuren keisarin surullinen elämä”. Aleksanterin ja hänen edeltäjiensä sekä seuraajansa aikana hallitsijan vastavoimia edusti ennen…