Sermónes

Kuplat puhkeavat itsestään, totesi runoilija Mirkka Rekola Yle Radio 1:n eräässä kuluneen kesän puheohjelmassa. Viime aikojen julkisissa keskusteluissa ovat olleet lähes päällimmäisinä rikokset, rikollisuus ja siihen luettavissa olevat juoniminen sekä viihde-elämän sairaat puolet. Jotkut näiden ilmiöiden kuplista ovat puhjenneet. Niin kävi muutaman amerikkalaisen pankkiirin tai sijoittajan kuvitteellisilla rahoilla käydyille finanssikaupoille. Niin kävi suomalaiselle tollouden huipun ylittävälle sieppausdraamalle, jossa toteutui monta rikosta. Toista metriä korkeassa kopissa kaksi viikkoa piinattua nuorta naista odotti rikoksen epäonnistuttua kuolema. Nuoren ihmisen nuori elämä ei noiden…

Read More Read More

Irlannin lokakuisesta kansanäänestyksestä riippuva Lissabonin sopimus perustaa Euroopan unionille presidentin viran. Virka täytettäisiin ensi vuoden alussa. Suomen entinen pääministeri, eduskunnan puhemies emeritus Paavo Lipponen on ulkomaisissa puheenvuoroissa ollut vahvasti esillä. Suuri kotimainen varjo on pelko EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehnin aseman menetyksestä. Tätä pelkoa ei välttämättä tarvitsisi tai saisi olla. Sitä enemmän vain lobbausta mitä vakavammalta kahden miehen ongelma alkaisi näyttää. Täytyy huomata myös, että jollakin toisella kerralla Suomella ei ole tarjota yhtään hyvää miestä tai naista. Tällä hetkellä vain sattuu…

Read More Read More

Lomaa edeltävistä artikkeleista useimmat ovat ajankohtaisia edelleen – asiat ja aihepiirien problematiikka ovat polttavia. Selaile siis sermones.fi:n arkistoja! Sermones.fi:n medialinkit päivittyvät automaattisesti lomankin aikana. Etusivun medialinkkien lisäksi löydät yläpalkin painiketta ”Linkit” näpäyttämällä kattavan valikoiman muita medialinkkejä, ks. Linkit/Medialinkit! Huomaa myös Ampparien/Ampparit.com:n jatkuva uutisvirta painikkeen ”Muualta poimittua” takana! Koulutus-kysymyksistä löydät useita kannanottoja ja esityksiä hakusanalla ”koulutus”, muun muassa artikkeli ”Koulutus, koulutus, koulutus – nuoret ovat väsyneet koulutus-hokemaan – …” (27.8.2008). Maa- ja metsätalousyrittäjien alhainen koulutustaso saattaa olla perusongelma suomalaisessa maatalouspolitiikassa –…

Read More Read More

Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin esiintuoma Venäjän esitys Helsinki Plus-sopimuksesta euroatlanttisen yhteistyön perustaksi on raikas vaihtoehto varsinkin Natosta käytävälle kyllä/ei-keskustelulle. Naton ja Yhdysvaltain intressit lienevät yhtenevät ja siksi vaihtoehdot keskusteluun Natosta ovat tervetulleita varsinkin, jos Yhdysvaltain ulkopolitiikan perimmäiset motiivit eivät avaudu nykyistä läpinäkyvimmiksi. Uuden presidentin Barack Obaman avoimet käytöstavat, joilla on ollut vaikutusta myös toimintatapoihin, eivät saa jättää menneitä tapahtumia uuden kulttuurin jalkoihin. Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa tulisi kaivella tikulla. Nyt siinä on sen verran epäselviä kohtia, että Suomen kannattaa seurata Venäjän natoreaktioita…

Read More Read More

Maaliskuun 1. päivänä vuonan 2000 voimaan tulleen Suomen perustuslain 93 § ulkopolitiikan johtamisesta ei ole mikään valuvika. Pykälän mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. Lainkohdan on sanottu olevan hämärä tai valuvikainen. Se ei ole niitä kumpaakaan. Perustuslain 93 § nykyisessä muodossaan takaa Suomen ulkopolitiikan johtamiseen mahdollisimman suuren asiantuntemuksen. Ilmaisu ”yhteistoiminnassa” takaa ulkopolitiikan johtamiseen nimenomaan sen tärkeän parlamentarismin, jonka laajentamista presidentin valtaoikeuksien kaventamisen puoltajat katsovat ajavansa. Puhuessaan asiasta tasavallan presidentti Tarja Halonen ei pura turhautumiaan vaan kantaa huolta…

Read More Read More

Tämänkin kevään tulon on tiennyt siitä, kun katse on etsiytynyt kirjahyllyssä siihen kohtaan, missä ovat Yrjö Kokon kirjat. Siinäpä räjähtävätkin eteen palokärjen huuto ja rummutus, jotka kajauttavat kevään alkaneeksi: ”Hiirenkorvalla olevat puut alkoivat huojua ja ilma suhisi niiden oksissa kuin joku olisi puhaltanut fagottia. Puro soitteli hopeakellojaan. Punarintasatakieli, peipponen, laulurastas ja sinitiainen lauloivat kvartettia. Metsäkirvinen ja vihreävarpunen visersivät kilpaa”. Näin Kokko haltioitui keväästä ja kirjoitti kokemansa teokseensa Pessi ja Illusia. Toinen ylivertainen luontokokemuksistaan kirjoittava on rovaniemeläinen veteraanitoimittaja Arvo Ruonaniemi, jonka…

Read More Read More

Kukonlaulun aikaan pääsiäisen aattona eli pitkänperjantain aamuna päivän valjettua kokoontunut Suuri Neuvosto teki omalta osaltaan päätöksen Jeesuksen kuolemantuomiosta. Suuren Neuvoston kannalta päätös oli nyt lainvoimainen, sillä se tehtiin päivänaikaan yön väistyttyä. Tuomion perustelut olivat uskonnollisia. Jeesusta lähdettiin viemään temppelialueen pohjoisalueella sijaitsevaan Antonian linnaan, kasarmille, jossa pääsiäisajan poliittisten levottomuuksien varalta Merikesareasta Välimeren rannalta Jerusalemiin sotilaiden kanssa saapunut maaherra Pontius Pilatus majaili. Rooman valtakuntaan kuuluneen Palestiinan paikallishallinto jaettiin kuningas Herodes Suuren kuoleman jälkeen Herodeksen pojille Herodes Antipakselle, Arkelaokselle ja Filippukselle. Juudean ja…

Read More Read More

Evankeliumeista yhdisteltyjen tietojen mukaan Jeesuksen pääsiäisviikko – kärsimysviikko, piinaviikko, hiljainen viikko – alkoi aasilla ratsastaen Jerusalemiin ihmisten heiluttaessa palmupuun oksia. Palmusunnuntai – joka on huomenna – on tämän tapahtuman muistopäivä. Merkittävä rahanvaihtajien pöytien kaataminen ja temppelin puhdistaminen markkinatalouden rönsyistä on tapahtunut kärsimysviikon alkupäivinä. Tiistaipäivä on eräs näistä ajoituksista. Keskustelu verorahasta käytiin pääsiäisviikon alussa. Kirkolliseksi paastopäiväksi muotoutunut pääsiäisviikon keskiviikko sisältää tapahtuman ylipappi Kaifaan talossa. Ylin papisto ja kansan vanhimmat päättivät tappaa Jeesuksen. Mitään syytöksiä ei ollut vielä esitetty. Ongelmaksi jäi, miten…

Read More Read More

Pelkän lehtiesittelyn perusteella näyttäisi siltä, ettei edes Maaseudun tulevaisuus-teoksessa käsitellä koulutuksen merkitystä maa- ja metsätalousammateissa eikä yleensä luonnonvara-alalla. Tämä päättely syntyy lukiessa Jyväskylän yliopiston maaseutututkijoiden Tuomas Kuhmosen ja Hannu Niittykankaan kirjoittaman teoksen esittelyä. Teosta esitelleen artikkelin on kirjoittanut Oulun yliopiston maaseutututkimuksen professori Toivo Muilu (Raahen Seutu 25.11.2008). Voisiko siis olettaa, että ”maanviljelijä ei kouluja tarvitse” ajattelu elää edelleen? Mikäli näin on, teos noudattelee juuri sitä ajattelutapaa, mistä Oulun ylipiston vuonna 2000 julkaisema Eino Siuruaisen ja Erkki Pulliaisen ”Mitä tehdä Pohjois-Suomella?”…

Read More Read More

Venäjän keisarin Aleksanteri I:n hallitsijavakuutus Porvoon valtiopäivillä 27. maaliskuuta 1809 ME ALEXANDER I., Jumalan Armosta, Kejsari ja Itsewaldias yli koko Ryssänmaan etc. etc. etc. Suuri Ruhtinas Suomen maasa etc. etc. Teemme tiettäwäxi: Että sitte kuin ME Sen Korkeimman edeskatsomisesta olem- ma ottanet Suuren Ruhtinan maan Suomen hallituxemme ala, olemma ME tämän kautta tahtoneet wahvistaa ja kiinittää Maasa olevan Christillisen Opin ja perustus- lait niin myös niitä wapauxia ja oikeuxia, kuin kukin Sääty nimitetysä Suuresa Ruh- tinan maasa erinomattain, ja kaikki…

Read More Read More