Sermónes

Korkeakoulumaailmassa vallitsee voimakas uusien yhteistyömuotojen etsintä. Vastaavaa etsintää on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämässä ammatillisen koulutuksen uudessa järjestelyssä, jossa koulutuspalvelu tulee rakentaa nykyistä suuremmalle väestöpohjalle. Korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä on perimmältään kysymys korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamisesta. Saman tavoitteen saavuttamiseksi toisen asteen koulutuksessa ei riitä pelkkä paras-uudistuksen väestöpohjaehdon täyttäminen. Raahessa koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen merkitsisi ennakkoluulotonta oman koulutuskonsortion, yhteistyömuodon, etsimistä. Raahenkin alueen yritykset odottavat ammatilliselta koulutukselta työtehtäviään vastaavaa koulutusta. Lukiokoulutuksen puolella opiskelijat unohtuvat oppilaitokseensa neljäksi viideksi…

Read More Read More

ranin entinen presidentti Mohammad Khatami kaipaa kansainvälisiin keskusteluihin filosofeja ja kulttuuri-ihmisiä. Näkemyksellään hän tekee tutuksi Irania, joka on toisenlainen kuin päivänpolitiikan esittelemä Iran. Toimittaja Liisa Liimataisen radion tämän päivän ykkösaamuun haastattelema Khatami sanoo kansainvälisen politiikan kielen olevan väkivallan kieltä, joka johtaa väkivallan ja vihan ketjuun, mutta ei johda herkistymään toisen ihmisen ongelmille eikä myöskään kuuntelemaan toista ihmistä. Khatami tuo keskusteluun myös käsitteen ”sydän”. Liimataisen haastattelussa Khatami puhuu sydämen avaamisesta ja toisen ihmisen ymmärtämisestä. Hän vaatii korostamaan yhteisiä eikä erottavia piirteitä…

Read More Read More

Viron patsasviikon joidenkin häiriköiden kerrotaan nauraneen vahingontöitä tehdessään. Mikä heitä nauratti? Mikä rikoksessa naurattaa? Kerran eräs maanviljelijä puhui nauravista varkaista. Näillä hän tarkoitti kalanpyydysten kokijoita, jotka liikkuivat järvellä, kokivat muiden ihmisten pyydyksiä ja nauroivat luvattomia tekoja tehdessään. Venäjän Karjalan Kontupohjan viime syksyn mellakoista jäi median käyttöön valaiseva kuva nauravista rikollisista. Sanomalehtikuvassa nauravien nuorten aikuisten ryhmä työntää porukalla kumoon konttia tai pientä myyntirakennusta. Miesporukassa on muutama vasta poikaiässä oleva. Jokaisella laittomuuden tekijällä on kasvoillaan iloinen ilme. Mirja Turunen kertoo kirjassaan ”Veripellot….

Read More Read More

Tämänkin kevään tulon on tiennyt siitä kun katse on etsiytynyt kirjahyllyssä siihen kohtaan, missä ovat Yrjö Kokon kirjat. Siinäpä räjähtävätkin eteen palokärjen huuto ja rummutus, jotka kajauttavat kevään alkaneeksi: ”Hiirenkorvalla olevat puut alkoivat huojua ja ilma suhisi niiden oksissa kuin joku olisi puhaltanut fagottia. Puro soitteli hopeakellojaan. Punarintasatakieli, peipponen, laulurastas ja sinitiainen lauloivat kvartettia. Metsäkirvinen ja vihreävarpunen visersivät kilpaa”. Näin Kokko haltioitui keväästä ja kirjoitti kokemansa teokseensa Pessi ja Illusia. Toinen ylivertainen luontokokemuksistaan kirjoittava on rovaniemeläinen veteraanitoimittaja Arvo Ruonaniemi, jonka…

Read More Read More

Äitienpäivälaulu ”Maan päällä paikka yksi on” eli varsinaiselta nimeltään ”Äidin sydän” on myös isänmaallinen laulu. On sanottu, että laulun sanojen virolainen kirjoittaja, runoilija Lydia Koidula olisi kätkenyt runoon rakkauden omaan isänmaahansa Eestiin, Eestimaahan. Viroa on viime päivinä muistutettu raskaasta historiasta. Äitienpäivälaulu on jälleen hyvin isänmaallinen. Itsenäinen Viro on koti, joka armastaa, rakastaa, lapsiaan eestiläisiä kuin äiti lapsiaan. Sillä on äidin sydän. Koidulan lapsuudenkaupunki oli Pärnu, jonka nykyiset suomalaiset tuntevat kylpyläkaupunkina. Runoilijan kaunisprofiilisia kuvia voi nähdä hänelle omistetussa kaupungin museossa. Matkamuistoissa,…

Read More Read More

Kukanpäivänä 13. toukokuuta vuonna 1848 esitettiin Maamme-laulu ensi kerran. Kukanpäivä eli Flooranpäivä on ollut Suomessa perinteinen ylioppilaiden juhlapäivä, jonka myöhemmin syrjäytti kansainvälinen työväenliikkeen päivä Vappu, 1. toukokuuta. Helsingissä ylioppilailla 1800-luvulla oli tapana kokoontua Kumpulaan, Kumtähden kentälle. Siellä myös Maamme-laulun ensimmäinen esitys tapahtui. Kukanpäivää tulisi kehitellä uudestaan sen vanhan perinteen pohjalta. Se sopisi mitä parhaiten kevään- ja nuoruudenpäiväksi. Kevään juhlapäivänä se olisi kaiken ikäisten ja kaikkien kansalaispiirien juhla. Suomen liput liehuvat tänään äitienpäivän kunniaksi. Liehukoot liput myös Kukanpäivän, kevään ja nuoruuden…

Read More Read More

Nykyään Naantalissa asuva kirjailija Tuulikki Soini kertoo kirjassaan ”Sotasaalis” 16-vuotiaista Itävallan Salzburgista kotoisin olevista serkuksista Toni ja Marius Grazmannista, jotka näpistyksestä epäiltyinä teloitettiin Petsamossa jatkosodan aikana loppukesällä 1942. Soinin vuonna 1997 ilmestynyt teos on alle rippikouluikäisen tytön päiväkirja. Tuulikki-tytön koti Petsamossa jäi keskelle saksalais-itävaltalaisia sotilasjoukkoja. Saksalainen armeija oli sijoittunut hänen kotinsa ympärille. Osa sotilaista ja upseereista tuli väkisin tutuksi hänelle ja hänen vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Myös koirien kouluttajat Toni ja Marius tulivat hänelle ja hänen perheelleen tutuiksi. Kotimaassa Itävallassa poikien…

Read More Read More

Snellmanin päivä, tänään lauantaina 12. toukokuuta, on suomalaisen sivistyksen päivä. J.V. Snellman puhuttelee itsekasvatukseen tähtäävillä sivistysperiaatteillaan. Itsekasvatus on opittava, siihen on saatava ohjaus. Lapsen ja nuoren kasvattajia itsekasvatukseen ovat koti, koulu ja koko yhteiskunta. Ennen kaikkea tulisi ohjata lapset ja nuoret kokemaan itsessään sydämensivistys. Sydämensivistyksen ydintä ovat arvot, joista keskeisin on ihmisarvo. Se merkitsee jokaisen ihmisen henkistä ja fyysistä koskemattomuutta sekä ihmisen perusolemuksen ymmärtämistä: sitä on ihmisyys sinänsä. Koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallinen ohjaus Suomessa tapahtuu opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa…

Read More Read More

Suomen ulkoministeri Ilkka Kanerva sai Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin Viroa koskevan kirjeen jo huhtikuun lopulla. Kanerva kertoi kirjeestä vasta Viron patsaan siirtämisen käynnistyttyä. Koska Lavrovin kirje esitti EU:n jäsenmaille ja siten myös Suomelle toimenpiteitä Viron asiassa, kirje on ulkopolitiikkaa. Kirjeen sisältö on paitsi dramaattinen myös vakava toisin kuin Kanerva on antanut ymmärtää. Kanervan olisikin pitänyt neuvotella asiasta presidentti Tarja Halosen ja ainakin pääministeri Matti Vanhasen kanssa ennen kuin hän otti yhteyttä EU:n puheenjohtajamaahan. Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti…

Read More Read More

Presidentti Tarja Halonen ei ole ollut täysin tyytyväinen tapaan, jolla suomalainen media on uutisoinut Viron ja Venäjän patsaskiistaa. Yllättäen kritiikkiä presidentinlinnan presidenttifoorumissa sai myös suomalainen Irak-uutisointi. Mistä kritiikeissä pohjimmiltaan on kysymys? Presidentti Halonen itse sekä presidenttifoorumissa puheenvuoroja käyttänyt entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja ovat kyllä saaneet paljon kritiikkiä suhteistaan Yhdysvaltoihin. Saako suomalainen media siis nuhteita siitä, että se on uutisoinut myös vierailukutsun puuttumisesta? Vai mistä on kysymys? Halonen ja Tuomioja olivat nuoruudessaan poliittisesti aktiivisia vasemmistolaisia. Ihmisillä on monenlaisia elämänhistorioita ja siksi…

Read More Read More