Sermónes

Molière katsoo ja näkee. Toinen silmä paikallaan, toinen ylempänä kaikkea. Sillä näkee. Sillä näkee ihmisten sisuskaluihin saakka. Silmällä normaalilla paikalla, ovat apuna leveänä avautuvassa suussa – pakotetusti hymyilevässä – korostuneiden huulien takana irvihampaat. Irvailija. Irvileuka. Viisas näkee takaraivollaankin, onhan siellä silmät, viisaalla. Kaikkinensa liukas kala. Ainakin näyttää siltä ja niin on sanottu ranskalaisesta näytelmäkirjailijasta Jean-Baptiste Poqueliniasta (1622 – 1673), Molièresta. Viiva ja liike, Paavo Tolosen (1936 – 2009) taiteen ytimet. Ihmisen näkijä. Mikäli taloudellisesti olisi ollut mahdollista Tolonen olisi taiteilijana…

Read More Read More

Oululainen Eu-parlamentaarikko Liisa Jaakonsaari on kritisoinut ankarasti Oulun kaupungin äskettäin allekirjoittamaa ystävyyskaupunkisopimusta Kazakstanin pääkaupungin Astanan kanssa. Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Martti Ahtisaari olisi oletettavasti jo istuttanut Kazakstanin sarvipäät pöydän ääreen. Presidentti Ahtisaarelle rauha on tahdon asia. Jaakonsaaren perusteluna on Kazakstanin ihmisoikeustilanne. Maan presidentti Nursultan Nasarbajev on yksinvaltias, ”despootti”. Jaakonsaaren tulisi tarkentaa periaatteitaan, sillä hirmuhallitsijankaan vallassa olevaa valtiota ei voi eristää. Eikä maan ihmisoikeustilanne korjaannu pelkästään sillä, että ulkovallat ilmaisevat kielteisen kantansa. Jaakonsaari toimii EU:n ja Kazakstanin välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen…

Read More Read More

Romaaniin uskova ja luottava odottaa romaania, joka kykenisi avaamaan eurooppalaisten eksistentiaalisen muistin omasta Euroopastaan. Romaani olisi esteettinen tihentymä Euroopan ytimestä. ”On hetkiä, jolloin suuren romaanin puuttuminen on korvaamaton menetys”, kirjoittaa kirjailija Milan Kundera esseekokoelmassaan ”Esirippu”. Eurooppa on ennen kaikkea muuta kuin rahataloutta ja sen sisäisiä taisteluita, vaikka juuri niistä puhutaan kun kysymys on tämän päivän Euroopasta. Olli Kivinen sanoo kolumnissaan, että ”Yhdentymisen ydin on politiikka, ei talous” (H.S. 26.3.2013). Euroopan yhdentymisen ydin on politiikassa, ei taloudessa. Euroopan ydin on sen…

Read More Read More

Tutkimusrahoitusten myöntämiset ja metapolitiikka. Tiedon ja politiikan strategiat. Sermones.fi korjaa sanojaan himasen etiikasta ja sen vertaamisesta Lapin yliopiston saamaan tutkimusrahoitukseen 22.3.2013 Long Play-verkkojulkaistua tutkimuksen Tekesin, Sitran ja Suomen Akatemian rahoittamasta 700 000 euron tulevaisuusselvityksestä Suomen pelastamiseksi on virittänyt median keskustelemaan paitsi filosofi Pekka Himasen tieteellisistä ansoista ja hänen yrityksensä vuosipalkkioista myös yleisemmän keskustelun sadan miljoonan konsulteista (H.S. 2.3.2013). Erittäin tervetullut keskustelu. Kiusallista keskustelu Himasen ansioista ja motiiveista on valtioneuvoston kanslialle, mutta erityisesti Suomen Akatemialle. Filosofi Pekka Himasen filosofiasta Long Playn…

Read More Read More

Venäjän ja Saksan heittiödiktaattorien valtaannousu. Miten ne olivat mahdollista? Iltalehden uusin historia-liite kysyy ”Miksi kansa valitsi Hitlerin (IL 10/2013)? Artikkelisarja on edelleen ajankohtainen tai ehkä jälleen. Mikä on totuus Suomeen luikertelevasta äärioikeistosta (SK 1/2013) tai totuus itse luikertelusta? Pitäisikö muidenkin kuin vasemmistopiirien pyrkiä tunnistaman Suomen äärioikeiston ulkomaiset ja filosofiset taustat (Dan Koivulaakso, Mikael Brunila ja Li Andersson: Äärioikeisto Suomessa. Into 2012)? Kalevan päätoimittaja Markku Mantilan kuva ihannejohtajasta nostattaa kylmät väreet (Kaleva 200113). ”Entinen pääministeri Esko Aho oli oikeassa todetessaan, että…

Read More Read More

Yhdysvallat antoi palaa valojen, jotka presidentti Barack Obama oli sytyttänyt ja joilla ansioilla hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2009. Presidentti Obama kiitti ja iloitsi uudesta valinnastaan Yhdysvaltain presidentiksi yhdessä perheensä kanssa. Vaalipäivän ilo oli hellyttävää katseltavaa. Kunniaksi Yhdysvalloille. Ja maailmalle. Odottaisi presidentti Obaman toisen kauden presidenttinä ainakin pyrkivän puhdistamaan Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa missiönäärisyydestä. Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa vuonna 1776 ja sitä vuonna 1787 seuranneessa valtiosäännössä, perustuslaissa, ei ollut missiönäärisyyttä, jota Yhdysvaltain politiikkaan on myöhemmin toista kautta tullut. Nyt kun Suomessa on presidentti Martti…

Read More Read More

Teollisuusneuvos Jorma Terentjeffin (1949 – ) elämä on kehityskertomus Oulaisten Matosaaren pelloilta suomalaisen yrityselämän huipulle ja Wall Streetin sykkeeseen. Elektroniikkateollisuuden yhden huikeimpien menestystarinoiden jälkeen teollisuusneuvos Terentjeff osti vuonna 2000 Iso-Syötteen rinnetoiminnan Pohjois-Suomesta Pudasjärveltä. Iso-Syöte on valittu vuoden 2012 hiihtokeskukseksi. Terentjeffin elämäkerran on toimittanut tieto-kirjailija, sotahistorioitsija Mika Kulju. Elektroniikkateollisuuden historian tekijänä ja yritysmaailman pitkän tien kulkijana teollisuusneuvos Jorma Terentjeff on päässyt tutustumaan myös ihmisten ulkokuoren sisäpuolella olevaan ihmiseen. Tässä Terentjeffin kokemuksia ihmisestä: ”Ennen vaurastumista en ollut nähnyt ihmisten raadollisuutta tai röyhkeyttä…

Read More Read More

”Presidentti Barack Obama sytytti huoneeseen valot ja hän sai tästä teosta Nobelin rauhanpalkinnon. Nyt maailma marmattaa. Kenelle tai keille palkinto sitten olisi pitänyt jakaa? Tuleeko mieleen yhtään nimeä? Tuleeko mieleen muita kuin arkkitehdit, jotka osaavat jo suunnitella kehitysmaihin rakennuksia kyseisten maitten omista materiaaleista hyväksymättä enää länsimaitten betonilaatikoita huoneita kuumentamine peltikattoineen? He olisivatkin palkinnon arvoisia edistäessään tavallaan rauhaa.” Näin kirjoitti sermones.fi 17.lokakuuta 2009 Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman rauhanpalkinnosta. Yhdysvaltain presidentin vaalit ovat parin viikon päästä. Televisioväittelyissä ehdokkaat demokraattiehdokas presidentti Obama ja…

Read More Read More

Suomen poliittinen johto ja ulkopoliittiset toimijat ovat kovan paikan edessä selittäessään, miksi lähes varmana pidetty jäsenyys YK:n turvallisuusneuvostossa ei toteutunut. On esitetty ja vaadittukin syvällistä analyysiä tapahtuneesta. Eräitä seikkoja ei kuitenkaan vielä ole tappion syitä etsittäessä otettu huomioon. Onko Suomen ulkopoliittisessa toimijuudessa sittenkin ollut joitakin hiuksenhienoja merkille pantuja vivahteita, joiden vuoksi myös Luxenburg meni vaalissa Suomen ohi? Sermones.fi:n etusivulla on vielä Risto Volasen vuoden takainen puheenvuoro uusisuomi.fi:ssä. Volanen vuodattaa ulkoministeri Alexander Stubbin näkemyksistä: ”Tällaista sosiaalidarvinismin, kapitalismin ja nationalismin hehkutusta ei…

Read More Read More

Verkkolehti Sermόnes onnittelee itseään! Sananvapauden päivänä 3. toukokuuta 2007 avattu verkkolehti Nettilehti Sermόnes juhlii 5-vuotispäiväänsä. Seuraavassa lehden esittelyä. Ks. yläpalkista painike ”Esittely”! Esittely Nettilehti Sermónes.  www.sermones.fi Sananvapauden päivänä 3. toukokuuta 2007 avattu verkkolehti ”Nettilehti Sermónes” tervehtii Sinua ja kutsuu Sinut puhelemaan, keskustelemaan, juttelemaan! Latinankielen ”sermones” tarkoittaa puheluita, juttelu-keskusteluja, jutteluja (yksikössä ”sermo”, puhe). Sermónes on myös keskusteluareena ja julkaisukanava lukijoiden artikkeleille ja kolumneille. Lehden linkit antavat lukijoille mahdollisuuden esitellä omia kotisivujaan, videoita, kuvagallerioita, valokuvia, musiikkia, töitä ja taitoja. Think tank, ajatuspaja…

Read More Read More