Suomen kansanvalta on huomattavasti vanhempaa perua kuin sadan vuoden takaa. Kun suomalaiset istutettiin luterilaisen uskonpuhdistuksen seurauksena kirjan ääreen, alkoi syntyä kansalaisyhteiskunta. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli kansalaisyhteiskunnan luonnollista toimintaa.

Ruotsi-Suomen 1600-luku oli suuri sivistyksen, koulutuksen ja tasa-arvon vuosisata. Mikä ideologia tai muu uskonto kuin luterilaisuus olisi perusteistaan käsin voinut motivoida kaikki kansalaispiirit liikkeelle suurin piirtein porkkanalla eikä kepillä. Monet vallat ja aatteet päinvastoin ovat tuhonneet kirjastoja ja polttaneet kirjat roviolla.

Luottamus kaikkia kansalaisia kohtaan ei voi olla suurempi kuin se oli 1500- ja 1600-luvun Suomessa, jossa valtakunnan kaikki asukkaat – naiset, miehet, tytöt, pojat, vanhukset ja kaikki kansalaispiirit – päästettiin tiedon lähteille. Lukutaitokampanja oli valtava tasa-arvon julistus. Se oli myöhemmin myös edellytys valistuneelle päätökselle yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta.

Tasa-arvoon perustuvan lukutaitokampanjan käynnistämän valistuneen kansalaisyhteiskunnan voisi arvioida olevan pohjana myös räjähdysmäiselle tietoyhteiskunnan synnylle Suomessa.

Tämän päivän kansalaisyhteiskunnan tehtävänä on nyt valvoa, että tietoyhteiskunta kantaisi mukanaan sivistystä, koulutusta ja tasa-arvoa niin, että sillä olisi se henkinen pääoma joka pystyy vastaaviin valistuneisiin valintoihin, joiden 100-vuotisjuhlallisuuksia on nyt vietetty.

”Valtiovallalle on ollut elintärkeää, että se on voinut – erityisesti kriittisinä aikoina – nojata kansan tukeen ja valtuutukseen”, todettiin eräässä puheenvuorossa eduskunnan juhlaistunnossa keskiviikkona. Toteamukseen on lisättävä, että nimenomaan sivistynyt, osaava, tasa-arvoinen kansalaisyhteiskunta on valtiovallalle elintärkeä.