Ruoka ja siitä nimenomaan maito on tullut monelle ongelmaksi. Maitoallergiat ovat melko yleisiä. Joku toinen välttää maitoa muuten vain ruokailutottumuksiaan säädellessään.

Maidosta olisi ruvettava suunnittelemaan valtakunnallinen tai alueellinen tutkimus Pohjois-Karjala-projektin tapaan. KTL:n, Kansanterveyslaitoksen, suurtutkimuksen kaavaa soveltaen erilaisen maidon käytöstä voisi saada yhtä näyttäviä tuloksia, mitä sydänkuolleisuuden torjumiseksi saatiin vuosia sitten toteutetusta sydän- ja verisuonitautiprojektista.

Maitotutkimus tulisi toteuttaa yhteistyössä maidon tuottajien, koulujen ja oppilaitosten sekä terveyskeskusten ja tutkijoiden kanssa.

Erilaisen maidon soveltuvuudesta maitoallergioista ja ruoansulatusvaivoista kärsiville ei lopulta ole olemassa tarkkaa tietoa ainakaan kansalaisten käytössä. Luomumaidon soveltuvuuskin on monesti käytännön kokemuksista opittua.

Tutkimukseen lupautuneissa koulu- ja oppilaitoskeittiöissä oppilaat ja opiskelijat käyttäisivät tutkimussuunnitelman mukaisesti luomumaitoa tai tavallista ”kaupanmaitoa”. Lupa-asioissa tulisi olla yhteydessä koteihin. Keittiöhenkilökunta ei kokisi kokeilua ylivoimaiseksi, sillä jo tällä hetkellä se joutuu taiteilemaan erityisruokavalioiden kanssa. Kokeilu päinvastoin voisi lisätä toivoa työn helpottumisesta.

Tutkimukseen tulisi saada suuri koehenkilöjoukko ja tutkimuksen tulisi kestää ajallisesti riittävän kauan. Tarvittaessa tutkimus toistettaisiin toisilla koehenkilöillä toisella alueella Suomessa. Tutkittava kenttä olisi mahdollisimman laaja jos mukana olisivat kaikki Pohjoismaat.

Tutkimus koskisi myös lehmien saamaa ravintoa. Tulisi tutkituksi myös AIV-rehun käyttö, sillä ihmisten keskuudessa on hyvin tiedossa, miten äidin nauttima ravinto vaikuttaa rintamaidon laatuun ja vauvan ruoansulatukseen.

Viimeisimpiä ruokauutisia ovat suomalaisilla etenkin nuorilla tytöillä ilmenevä D-vitamiinin puute sekä ulkomailta tullin läpi pyrkivä rikollinen ruoka.

Olisiko pohjoismaisesta yhteistutkimuksesta yhdeksi professori Esko Antolan kaipaamaksi EU-maista kootuksi ystäväryhmäksi? Aihepiiri koskettaa EU-maiden ruokaa, terveyttä, kaupankäyntiä ja taloutta.

Maitotutkimusinnovaatioiden joukkoon sopii innovaatio Tiedepolitiikka-lehden (3/2006) pääkirjoituksesta ajalta, jolloin Laura Kolbe oli vielä lehden päätoimittaja: ”Kun ei saatu eurooppalaista elintarvikevirastoa, voitaisiin ponnistella kotimaisen ruokakeskuksen puolesta. Se toimisi ruokatiedon vaalijana ja perinnetiedon keruupisteenä, informaatiokeskuksena ja edistäisi suomalaisen ruoan vientiä. Mallia voi ottaa Luston metsämuseosta ja metsätietokeskuksesta, suomalaisen kirjallisuuden edistämiskeskuksesta ja Heurekasta. Keskuksen tulee olla paikka, jossa kylläinenkin viihtyy.”

Maitotutkimus ja ruokakeskus ovat eri asioita, mutta kuitenkin samalla asialla. Maitotuotteet ovat lukuisilla eri tavoilla mukana suomalaisessa ruoanlaitossa. Saataisiin tarjolle varmaa tietoa eettisesti ja laadukkaasti tuotetusta ja valmistetusta ruoasta, joka olisi vielä vahvalla tutkimustiedolla varustettua ja tutkitulla terveydellä sinetöityä. Saavat siinä rikollisen ruoan tarjoajat turhaan yrittää kääntää suomalaisten – ja muiden pohjoismaiden kansalaisten – hyvään tottunutta päätä. Ennen kaikkea maidon soveltuvuus lapsille ja nuorille tulisi tutkituksi ja samalla kehitetyksi heille elämäntapasuosituksia.