Raahen kaupungin palvelutalo Kreivinajan ruokasalin seinälle on ilmestynyt raahelaisen taiteilijan Paavo Pyhtilän vuonna 2006 tekemä maalaus, jossa kaksi leskirouvaa penkillä istuskellen keskustelee keskenään.

Keitähän maalauksen mallit lienevät?

Poikkeavaa maalauksessa ovat henkilöiden kasvot. Pyhtilän maalauksissa ihmiset ovat yleensä kasvottomia. Koko vartalo – lähinnä aavemainen sekin – heillä on, mutta kasvojen ilmettä, silmiä, suuta, nenää eikä muutakaan ole, tyhjää vain.

Muun muassa Raahen sairaalan röntgenosaston odotustilan seinällä on kasvottomien eri-ikäisten ihmisten ryhmä veden partaalla.

Röntgenkuvaukseen voi olla menossa hyvinkin vakavasti sairastunut. Olo ei parane teosta katsellessa, päinvastoin. Tilalle olisi saatava iloa ja toivoa synnyttävä taideteos. Mielialalla on suuri merkitys sairauden hoidossa ja parantumisessa.

Yhtään parempi olo ei synny Kreivinajan uutta taideteosta katsellessa, vaikka rupattelevilla naisilla ovat onneksi kasvot ilmeineen ja molempien koko olemus henkii sympaattisuutta. Naisten takana varjoina ovat jo kuolleet aviomiehet, joiden oletetaan olevan muistoina läsnä naisten keskusteluissa.

Raahen kaupungin kulttuuritoimi on teoksen ostanut ja sijoittanut sen palvelutalo Kreivinaikaan. Teoksen sijoituspaikka olisi saanut olla jossakin muualla kuin lähinnä yli 65-vuotiaita palvelevan laitoksen ruokasalissa.

Iän rasitukset ja murheet ovat helposti läsnä muutenkin.

Tilalle tulisi saada iloista, valoisaa, toivoa synnyttävää ja vahvistavaa taidetta.

Pyhtilän taideteos sopisi palvelutalo Kreivinaikaa paremmin vaikkapa kaupungin hallintokeskuksen, Raatihuoneen, seinälle muistuttamaan elämän todellisuudesta, jota hallinnon tulee palvella.