Marimekon toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen halusi myydä Marimekon suomalaiselle ostajalle ja sellainen löytyi, koska oli halu löytää.

Uusi toimitusjohtaja ja nyt yhtiön suurin omistaja kauppatieteen tohtori Mika Ihamuotila puolestaan näkee, että Marimekko on helmi.

Myös pörssi innostui tiedon Ihamuotilasta Marimekon uutena toimitusjohtajana tullessa osavuosituloksen yhteydessä julkisuuteen. Marimekon kurssi lähti nousemaan.

Marimekon omistus siis säilyy Suomessa. Tämän on ollut Paakkosen tavoitekin.

Väistyvä toimitusjohtaja on osannut yrityksessään tuotteistaa ja käydä kauppaa. Tapahtuneessa kaupassa yhdistyivät osaaminen ja arvopohja, suomalaisuus.

Ihamuotilan uskoisi ajavan tällä samalla parivaljakolla: osaaminen ja arvopohja. Hänen henkilökohtaiset ansionsa ja perheyhteyksien konteksti antavat luottamusta tähän suuntaan.

Arvopohjalla tehdyt kaupat tuovat mieleen Jaana Venkulan kirjan Epävarmuudesta ja varmuudesta. Epävarmuuden filosofiaa argumentoiva Venkula erottaa globalisaatiosta ideologian, jota hän nimittää globalismiksi.

Venkulan mukaan globalisaatio on sivilisaation vaihe, josta ajanpyörää ei voi kääntää taaksepäin. Globalisaatio on siis tämän hetkinen tosiasia. Globalismi sen sijaan on tällä hetkellä maailmaa hallitseva totalitaarinen ideologia. Aikaisemmille totalitarismeille fasismille ja sosialismille oli sisällöllisiä ja alueellisia vastavoimia, jotka globalismilta puuttuvat: kaiken pitää kautta maailman olla samanlaista.

Marimekon kaupat on mahdollista nähdä Venkulan määrittämässä viitekehyksessä. Arvopaperin haastattelussa jo lokakuun alussa Paakkanen ilmaisi, ettei ulkomaalaisomistusta voisi ajatellakaan.

Marimekon kauppa oli aatteellinen voitto globalismista. Globalisaatiota kaupat eivät poissulje.

Globalisaatio ja globalismi ovat siis eri asioita.

Vuosia sitten kun S-ryhmän osuuskauppojen ja Sparin sekä osuuspankkiryhmän ja vakuutusyhtiö Pohjolan kaupat tapahtuivat globalismihurman keskelläkin kotimaisen omistuksen periaatteilla, saattoi myös kauppoja luonnehtia käsiteparilla osaaminen ja kotimaisuus. Kumpikaan yksinään ei riitä.

Haastatteluissa pääjohtaja Antti Tanskanen paljasti, että mukana S-osuuskauppjen kaupanteossa oli myös isänmaallisuus. Ehkä sitä ei voi pois sulkea Marimekon tuotteistakaan niin suomalaisia ne ovat.