Sininen tulevaisuus ry:n tulevaisuus ei vielä näytä hyvältä. Viiden tuhannen kannattajakortin tavoite viimeistään elokuussa ei täyttynyt.

Monien toiveiden, toivon, unelmien sekä määrätietoisen toiminnan perustalta noussut ja kahdeksi jakautunut perussuomalaisten puolue jatkaa puolueena Perussuomalaiset sekä puoluetta suunnittelevana Sininen tulevaisuus ry:nä.

Sermones.fi kirjoitti eduskuntavaalien 2011 alla otsikolla ”Realismia voi olla 20 edustajaa – kansaa on kosketettu”

http://www.sermones.fi/2010/11/realismia-voi-olla-20-edustajaa-%E2%80%93-kansaa-on-kosketettu/

Puoluekenttä ja yleinen ilmapiiri ennustanevat, ettei omaa puoluettaan suunnitteleva Sininen tulevaisuus ry kuitenkaan liittyne Keskusta-puolueeseen. Myöskään Keskusta ei olle kopolla kourin vastaanottamassa vielä käymistilassa olevaa entistä puoluetta.

Kulttuuriministeri Sampo Terhon johtama Sininen tulevaisuus on periaateohjelmassaan sitoutunut Euroopan arvoihin ja saattaa hyvinkin olla mahdollista, että puolueeksi vahvistuttuaan Sininen tulevaisuus näkee tulevaisuuden.

Kalevan haastatteleman (23.9.2017) ministeri Terhon mukaan puolue alkaa hiljalleen muodostua Sininen tulevaisuus ry:n ympärille. Periaateohjelma on muutaman viikon ikäinen.

Kalevaan oli otettu Sininen tulevaisuus ry:n periaateohjelmasta sitoutuminen Euroopan arvojen klassisiin kolmeen periaatteeseen kristinusko, antiikin Kreikan humanismi ja roomalainen oikeus. ”Suomi on osa länsimaista arvoyhteisöä, joka rakentuu kreikkalaiselle, roomalaiselle ja kristilliselle kulttuuriperinnölle.”

Erinomaista, että Sininen tulevaisuus tunnustaa myös kristinuskon Euroopan arvona. Uskonto on yksityisasia, mutta pelkästään yksityisyyden korostamisella yhteiskunnasta katoavat oman kulttuurin tuntemus, tieto ja ymmärtäminen.

Antiikin Kreikasta on tullut demokratia, vaikka se vielä antiikin aikana oli vähemmistön demokratiaa.

Välimeren alueen hellenistisessä kulttuurissa levinnyt kristinusko toi Eurooppaan periaatteen ihmisten tasa-arvosta. Oli kysymys mullistavasta uudelleen ajattelusta. Uusi ajattelutapa merkitsi jokaisen ihmisen ihmisarvoa, naisen arvoa ja lapsen arvoa. Se muutti perhe-elämää ja yhteiskuntaa. Köyhien ja sairaiden kohtaamisessa alettiin toteuttaa lähimmäisen rakkautta. Oikeuden käytössä hylättiin verikosto.

Julistusta ”ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista…” kuunneltiin herkällä korvalla. Kristinusko alkoi vaikuttaa orjuuden poistumiseen. Kristittyjen perhe-elämän piirteet pantiin merkille.

Eräässä historiaan jääneessä toiselta vuosisadalta olevassa kirjeessä kuvataan kristittyjen elämää muun muassa seuraavasti: ”He osallistuvat kaikkeen kansalaisten tavoin…He solmivat avioliittoja niin kuin kaikki muutkin ja saavat lapsia, mutta eivät pane heitteille näitä, kun ne syntyvät. Heidän pöytänsä on avoin kenelle vain, mutta ei heidän aviovuoteensa”.

Arvot saivat uuden järjestyksen, entisten arvojen tilalle tulivat uudet.

Kiista suomalaisen koulun joulu- ja kevätjuhlan ohjelmasta on vaikuttanut kummalliselta ottaen huomioon yleisesti Euroopan arvojen kolme periaatetta. Jos kristillisten eli oman kulttuurin kristillisten tunnusmerkkien karttamisessa mennään pitkälle, tuloksena voi olla sama mitä tapahtui Ranskassa 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa, lapsille ruvettiin antamaan työkalujen nimiä.

Tulevaisuus näyttää, miten Sininen tulevaisuus puolueena yksityiskohdissaan ja päivänpolitiikassa tulkitsee periaateohjelmansa paalutukset.