Pelkillä tunnusluvuilla operoivat koulutuksen suunnittelijat voivat olla innokkaita pienten lukioiden lopettajia.

Paikallislehti Raahen Seutu on sen ehättänyt jo tekemään tarkastellessaan Raahen seutukunnan pienten lukioiden oppilasmääriä. Lehti katsoo, ettei osalla Raahen seutukunnan pienistä lukioista ole tulevaisuudessa toimintamahdollisuuksia..

Lehti totesi jonkin aikaa sitten pääkirjoituksessaan, että Raahen seutukunnassa ei riitä oppilaita nykymallien mukaiseen neljään lukioon. ”Lukioita on syytä yhdistää tavalla tai toisella.”

Raahen alueen lukioilla on jo vahva kokemus sähköisestä opiskelusta. Etälukiosta on kokemus ja seutukunnan lukioiden välisestä opetuksen vaihtamisesta sähköisesti ovat olemassa kokemukset.

Erityisesti Pyhäjoen lukio on koko historiansa ajan toiminut yksilöllisesti omien ratkaisujaan tehden.

Samalla innovatiivisuudella on mahdollista kehittää innovatiivinen lukioverkosto Raahen seutukuntaan siten, ettei yhtään pientä lukiota fyysisesti lopeteta.

Paikkakunnan kehitykselle on oleellisen tärkeää saada perustaa ja säilyttää oma oppilaitos. Oppilaitos puolestaan tarvitsee ympärilleen elävän yhteiskunnallisen infrastruktuurin.

Bussipysäkillä värjöttelevä nuoriso ei muodosta sitä yhteiskunnallista ihannetta, jonka tulee olla yhteiskunnallisen toiminnan tavoite.

Sitä paitsi noiden värjöttelevien joukosta puuttuu lukuisia niistä nuorista, jotka opiskelisivat kyseisessä oppilaitoksessa – tässä tapauksessa lukiossa – jos sellainen olisi omalla paikkakunnalla.

Raahen Saloisten kylä suree jatkuvasti kyläänsä kohdanneita päätöksiä. Viimeksi 6. maaliskuuta Onni Heiskanen kirjoitti Raahen oikeuteen haastamisesta. ”Raahen päättäjille on annettu moneen kertaan ja monelta taholta pyyntö siihen, että miksi he lopettivat Saloisten ja Pattijoen terveysasemien palvelut. Missä viipyvät perustelut ja ne kuuluisat säästönne, joita toitotitte ennen teurastuksia? Kun ei vastauksia kuulu, on oikeustalo se taho, jossa vastataan pyyntöihin.”

Raahen Saloisten kylältä on lakkautettu myös maaseutuoppilaitokseksi iso 200 opiskelijan lukio. Tämä tapahtui 1990-luvulla.

Suomen koulutuspoliittisina periaatteina ovat koulutuksen saavutettavuus sekä tasa-arvo riippumatta taloudellisesta ja sosiaalisesta taustasta.

Lisäksi Saloisten lukion lakkauttaminen tapahtui juuri niihin aikoihin, jolloin Suomen koululainsäädäntö alkoi aueta aivan uudenlaiselle koulutuksen järjestämiselle. Kehittyneet oppilaitokset olivat jo tuona aikana verkottuneet keskenään.

Muun muassa Kolarin pieni lukio oli verkottunut yläasteen ja ammattikoulun kanssa. Oli tärkeää säilyttää jokainen näistä oppilaitoksista. Lukion rehtorin järjestelyt saivat valtakunnallisen tunnustuksen, ja rehtori itse totesi talouden tunnuslukujen olevan niin kuin ne luetaan.

Vaikka Raahen nuorille tehtiin suuri opiskeluremontti, jossa kaksi suurta lukioa yhdistettiin, minkäänlaista ylioppilastutkinnon jälkeistä opiskelijoitten sijoittumista koskevaa seurantaa ei Raahen lukiossa ole vieläkään.

Seuranta ei ole vain lukion asia, se olisi ollut Raahen koulutoimen tehtävä. Voi vain kysyä, mitä kuuluu kaikille niille, jotka opiskelivat lukioiden yhdistämisen aikaan Raahen lukiossa – mitä sillekin tytölle, joka sanoi tuntevansa vihaa seisoessaan välituntien tungoksessa oppilaitoksensa aulassa ison laukkunsa kanssa (artikkeli 12.2.2008).

Tämän lehden omistajan ja psykologian opiskelijoiden noina aikoina tekemän tutkimuksen mukaan yli puolella Raahen lukion opiskelijoista oli unettomuutta. Kyselyssä oli mukana yhteensä 310 lukiolaista

Tutkimus toistettiin tammikuussa 2002. Tällöin tutkimuksessa oli yhteensä 247 opiskelijaa, joista 155:llä eli 62.7 prosentilla oli jonkin asteista unettomuutta.

Pyhäjoen, Vihannin ja Ruukin lukioilla olisi nyt tilaisuus lähteä monella tavalla uuden ajattelun tielle.

Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman uusimmat perusteet sisältävät sen uuden ajattelun, joka antaa mahdollisuuden mitä erilaisimpiin ratkaisuihin kunhan opetus perustuu opetussuunnitelman perusteisiin kirjattuun lukion arvoperustaan ja oppimiskäsitykseen. Näin lukion tehtävä tulee täytetyksi opetussuunnitelman perusteiden muiltakin osin.

Oppilasmäärät joka tapauksessa pienentyvät. Luokkatiloja saattaa jäädä tyhjäksi tai ainakin tilojen käyttö tulee joustavammaksi.

Lukioilla olisi mahdollisuus lähteä kokeilemaan kokopäiväkoulua joko omatoimisesti omin järjestelyin tai valtakunnallisina kokeilulukioina.

Tämä tarkoittaisi sitä, että lukion tiloissa olisi lukusali tai -lukusaleja tarpeen mukaan, ja opiskelijat ohjattaisiin tekemään kotiläksynsä jo heti koululla. Näin he voisivat mennä koulusta kotiin ilman laukkuja ja reppuja kuten ainakin työntekijät.

Järjestelyä voi nimittää kokopäiväkouluksi, joka pitäisi toteuttaa myös yläasteella ja alakoulussa.

Yhä useammat opettajat nykyään tekevät oppituntien valmisteluun ja kokeiden korjaukseen liittyvät työt koulun ja oppilaitoksen tiloissa. Opettajille rakennetaan tai peruskorjataan työskentelytilat. Näin he ovat huomaamattaan siirtyneet aiemmin niin kovasti vastustamaansa virka-aikaan.

Vastaava mahdollisuus tulisi luoda opiskelijoille ja oppilaille.

Kokopäiväkouluun kuulu tietysti välipala. Terveellisiä tuotteita omakustannushintaan tarjoavan kahvion tulisi jo tällä hetkellä toimia jokaisessa lukiossa.

Tässä esitelty kokopäiväkoulu tarkoittaa aivan muuta kuin viime vuosina puhuttu ja Sitran tutkimuksessa kokeiltu eheytetty kokonaiskoulupäivä, jossa oppilaille vain lisättiin kerhoja ja muuta vastaavaa toimintaa.

Kokopäiväkoulu tarkoittaa läksyjen lukemista ja tekemistä koulussa – niitä ei siis kannettaisi kotiin tehtäväksi. Kokopäiväkoulua voi nimittää myös oppimiskeskeiseksi kokopäiväkouluksi.

Lukio kokopäiväkouluksi-esitystä koskeva kirjoitus on tässä lehdessä otsikolla ”Lukioissa tulisi olla opiskelijoille luokkatilojen lisäksi lukusalit” (17.9.2007).

Toinen oppimisympäristöjä koskeva kirjoitus, jossa esitetään peruskouluun kokopäiväkoulun lisäksi kotikoulujärjestelmää on tässä verkkolehdessä otsikolla ”Oulun Ritaharjun koulukokeilun tulisi olla todellinen oppimisympäristötutkimus” (7.9.2007).

Uusi ajattelu ja sen mukainen uusi koulupäivän rakenne myös rauhoittaisivat koulupäivän, jossa tällä hetkellä kaiken aikaa joku on tulossa ja toinen menossa.

Ennen kaikkea lapset ja nuoret pääsisivät siitä kokemuksesta, että heillä yhden vuorokauden aikana on kaksi työpäivää.

Opiskelutehtävien suuren määrän vuoksi kahden työpäivän ongelma voi lukiolaisilla olla hyvin suuri samaan aikaan, kun moni on väsynyt kuulemaan toistuvasti sanaa ”koulutus”.