Georgian sodan syyllisiä on etsittävä länsimaistakin – jaksaisiko presidentti Martti Ahtisaari neuvotella vielä Kaukasiassakin – Azerbaidzhankin uhkaa vallata Vuoristo-Karabahin takaisin

Georgian sodan syyllisiä on etsittävä länsimaistakin – jaksaisiko presidentti Martti Ahtisaari neuvotella vielä Kaukasiassakin – Azerbaidzhankin uhkaa vallata Vuoristo-Karabahin takaisin

Georgian päätöstä iskeä Etelä-Ossetiaan pidetään selittämättömänä.

Joka tapauksessa Georgian hyökkäys paljasti, että Venäjä oli rajan takana täydessä materiaalisessa ja sotilaallisessa valmiudessa.

Senkö Georgia halusi maailmalle esitelläkin, mutta erehtyi Venäjän rajuudessa?

Georgian tiedotus oli Venäjän valmiuden kanssa samassa aikataulussa. Tiedotus piti omalta osaltaan kansainvälisen median ajan tasalla siitä, mitä maassa on tapahtunut ja tapahtuu. Presidentti Mihail Saakasvili esiintyi länsimaiden valtamedioissa hyvällä kielitaidollaan englanniksi.

Minkä sotkun Venäjä oli tehnyt kaiken kaikkiaan, sillä on sanottu Georgian kapinallisalueiden johdossa olleen Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n eli sekurokratian edustajia?

On kysyttävä myös, olivatko presidentti Saakasvilin saamat kaikki neuvot maltillisia – ettei niissä vain ollut häivä vaikeaan poliittiseen tilanteeseen sopimatonta kiivailua Venäjää kohtaan.

Presidentti Saakasvili on saanut kovat arvostelut väärästä arvioinnistaan.

Mutta mitä muuta voisi odottaa orientaalisen kulttuurin sisäistäneestä valtion johtajasta huolimatta hänen länsimyönteisyydestään?

Onko olemassa edes varmuutta siitä, miten presidentti Saakasvili mielsi länsimaisuuden, sen demokratian sekä sen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan?

Oliko tai onko hänellä täyttä käsitystä siitä, miksi joissakin valtioissa armeijasta käytetään nimitystä puolustusvoimat, ei sotavoimat?

Olisiko Suomen ulkopoliittisilla toimijoilla ollut valmiutta selittää nuo perustelut – nehän ovat luterilaista etiikkaa eli luterilaista opetusta esivallasta?

Vuonna 1991 Neuvostoliitosta itsenäistynyt ja vuonna 2003 ruusujen vallankumouksen jälkeen vakautunut Georgia olisi tarvinnut länneltä kädestäpitäen ohjausta.

Kaukasian valtiot Georgia, Armenia ja Azerbaidzhan ovat Itä-Euroopan ja Aasian välimaastossa olevia valtioita. Niiden kulttuuri on syvästi orientaalista länsimaisista piirteistään huolimatta eivätkä kansalaiset paremmin kuin johtajatkaan välttämättä täysin ymmärrä, mitä länsimaalaisuus tarkoittaa.

Yhdysvalloille Kaukasia merkitsee valtapolitiikkaa.

Euroopan unionin valtioiden olisi pitänyt huolehtia Kaukasian henkisestä länsimaalaistamisesta.

Kanssakäymistä, kanssakäymistä, kanssakäymistä!

Koska näin ei ole tapahtunut, Georgian 080808-sodan syyllisiä ovat länsimaat Suomi mukaan luettuna.

Georgian sotaa käsittelevä EU:n huippukokous Brysselissä on päätynyt oikeaan ratkaisuun välttäessään Venäjän pakotteet. Jälleenrakennusapu ja vapaakauppa-alueen perustaminen viisumiasioiden lieventymisineen ansaitsevat hurraa huudot.

Ja että juuri Suomi teki esityksen myös erityisedustajasta neuvottelemaan Georgian kriisissä!

Ulkoministeri Alexander Stubbin luettelemat erityisedustajan ominaisuudet ovat sitä paitsi kuin poimittu presidentti Martti Ahtisaaren ansioista.

Jaksaisiko presidentti Ahtisaari vielä tämänkin?

Koko Kaukasia uhkaa syttyä palamaan, sillä Azerbaidzhan uhkaa vallata takaisin Vuoristo-Karabahin. Armenian vakauden tason voi päätellä viime kevättalven presidentin vaaleista, joiden jälkeen Jerevanin Ooppera-aukion mielenosoitukset taltutettiin ihmisruumiilla.

Kaukasialaisten veri liikehtii vielä tavalla, jonka ohjaamisessa demokraattisiin, rehellisiin ja maltillisiin uomiin olisi lännellä täytynyt olla näkemys.

Kaukasian valtiot ovat kristittyjä, mutta ortodoksisella kirkolla ei ole vahvaa yhteiskunnallista ajattelua kuten luterilaisella kirkolla on. Valtiollista viisautta ja yhteiskunnallisesti vakauttavaa etiikkaa ei siis ole tarjolla uskonnollisellakaan suunnalla, varsinkaan koska kirkollinen toiminta on vasta toimintansa alussa päästyään Neuvostoliiton ateistisen ideologian paineen alta.

Radion ykkösaamun keskustelussa tiistaina luonnehdittiin EU:n Kaukasian alueiden politiikkaa aivan oikein ajelehtivaksi. Toivottavasti Brysselin maanantain kokous tuottaa johdonmukaista vuorovaikutusta ja kumppanuutta Georgian kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.