Ruoka- ja maatalousyrittäjyysuutiset tekevät useimmiten murheelliseksi. Tuoreinta murheuutisointia oli tämän 16. marraskuuta aamun Yle Radio1:n Ykkösaamun haastattelu.

Kiina ostaa Afrikasta maata, jossa tuottaa ruokaa omiin tarpeisiin. Saa tehdäkin niin, jos toiminnan eettisyys on kunnossa. Näitä kysymyksiä ovat muun muassa paikallisten oman tuotannon turvaaminen, verotuskysymykset, tuotannon palkkauskysymykset sekä ympäristötekijöiden huomioon ottaminen.

Erityisen vavahduttavaa Suomen ja muun Euroopan kannalta oli tieto, että Eurooppa on riippuvainen Euroopan ulkopuolelta tuodusta ruoasta.

Jämttiä tietoa Ykkösaamun haastattelussa lateli Ulkoasiainministeriön maatalousneuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa.

Verkkolehti sermones.fi on yhä uudestaan kuuluttanut ja huutanut maatalousyrittäjien koulutustilastojen surkeudesta. Ks. sermones.fi:n artikkeleita hakusanalla ”maanviljelijöiden koulutus” tai hakusanalla ”koulutus”. Valitettavasti edellinen hakusana on kirjautunut sermones.fi:n tiedostoihin kummallisessa kielioppimuodossa kun sanan pitäisi olla kai muodossa maanviljelijäin, jolla artikkelit eivät kuitenkaan löydy riittävän hyvin. Hakusanalla ”koulutus” löytyy asiasisältöä koskien myös Raahen koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen järjestämistä (sermones.fi 23.4.2009).

Muun muassa 23. huhtikuuta kuluvana vuonna sermones.fi:ssä julkaistu artikkeli on ajankohtainen myös, koska Raahen Keskustan kunnallisjärjestö on syyskokouksessaan päättänyt edelleen tukea ammatillisen koulutuksen yhteistyömalliksi Kalajokilaakson suuntaa Oulun sijasta. Toivoisi Raahen ja alueen keskustalaisten sekä muiden vaikuttajien ymmärtävän vielä nykyistä paremmin luonnonvara-alan koulutuskapasiteetin kehittämisen myös korkeakouluasteella.

Sermones.fi:ssä jo julkaistuihin maatalousyrittäjien koulutusta käsitteleviin kirjoituksiin on lisättävä vielä kirjanpitoon liittyvät ongelmat. Maatalousyrittäjillä ei ole kahdenkertaiseen kirjanpitoon perustuvaa kirjanpitovelvollisuutta. Kuitenkin on huomattu, että kirjanpitotilojen verkostossa mukana olevat maatilat ovat selkeästi paremmin menestyviä kuin keskivertotilat.

Eräs maatalousneuvojana työskennellyt agrologi sanoi sermones.fi:n omistajalle jo vuosia sitten, että myös pienet maatilat menestyvät, kun niiden toimintaa ohjataan kirjanpidolla. On merkille pantavaa, ettei edes eduskunnalle viime kesänä valmistunut valtioneuvoston maatalouspoliittinen selonteko ole syventynyt maatalousyrittäjien liiketaloudelliseen osaamiseen.

Sermones.fi:n omistaja on kutsuttu Kotimaan blogistiksi ja eräässä yhteiskuntaetiikkaa tarkastelevassa blogikirjoituksessaan hän on tarkastellut maatilojen lopettamislukuja yhdistäen niihin suuret sairastuvuustilastot Pohjois- ja Itä-Suomessa. Blogikirjoitus ”Instrumentarium vocalet ja maajussi-nimiset hupikalut” 14.10 2009 , haku www.kotimaa24.fi blogistinimellä Kukko
Valma.

Maatalousyrittäjien koulutustason ja saavutettavuuden turvaaminen olisivat ehdottomia ykkösiä etsittäessä Suomen brändejä. Ilman vahvaa tietotaitoa ei synny uusia ajatuksia, tehdään kuten on ennenkin tehty ja uusien tuotteiden kehittäminen on hidasvauhtista. Kuitenkin juuri luonnonvara-alalla tulisi syntyä uusia kehittämishankkeita ja tuotteistamisstrategioita nyt kun maailmalla on paljon nälkää ja Suomessa työpaikkojen puutetta.

Ulkoasiainministeriön maatalousneuvonantaja Taivalmaan tänään Ykkösaamussa antamien tietojen tulisi aiheuttaa suorastaan häpeää suomalaisissa. Suomessa on valistunut maatalousyrittäjien ammattikunta, kuitenkaan sen valveutuneisuutta ei valtakunnantasolla ole ohjattu niin, että se voisi olla – oman osaamisen hyödyntämisen lisäksi – jakamassa osaamistaan vaikkapa Euroopan itäosien kehittyvillä maaseutualueilla eli edes omassa Euroopassa, joka Taivalmaan sanojen mukaan on riippuvainen Euroopan ulkopuolelta tuotavasta ruuasta.