Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin esi-isä sotilas Maunu Anderson the Finn taitaa sittenkin olla suomalainen.

Miksipä ei, sillä hän on ”The Finn”, suomalainen.

Amerikansuomalainen pappi ja tutkija S. Ilmonen on tutkimuksissaan Yhdysvaltain Delaware-laakson suomalaisista saanut selville, että Mauno Andersson the Finn oli tullut Delawareen ruotsalaisella Kalmar Nyckel-laivalla vuonna 1640.

Laiva oli lähtenyt toiselle Amerikan matkalleen edellisen vuoden syksyllä.

Matkalle Kalmar Nyckel-laivassa oli Ilmosen tietojen mukaan lähtenyt ainakin kolme Uuden Ruotsin kauppayhtiön palveluksessa olevaa suomalaista. He olivat Ahvenanmaalta kotoisin oleva merimies Lars Anderson, sotilas Maunu Anderson the Finn sekä karannut sotilas Peter Rambo.

Uuden Ruotsin kauppayhtiön johtaja oli suomalainen amiraali Klaus Fleming.

Suomalaisten ja ruotsalaisten perustaman siirtokunnan maa-alue oli ostettu intiaaneilta Kalmar Nyckelin edellisen vuosina 1637 – 1938 tekemän matkan päätepisteestä Pohjois-Amerikan itärannikolta Delawarejoen laaksosta.

Ilmosen tutkimukset on julkaistu suomeksi ainakin vuonna 1938 ilmestyneessä teoksessa ”Delawaren suomalaiset”. Karisto Oy julkaisi teoksen uutena painoksena vuonna 1988, jolloin oli kulunut 350 vuotta ensimmäisen suomalaisen siirtokunnan perustamisesta Pohjois-Amerikkaan.

Ilmosen löytämien tietojen mukaan Mauno Andersson the Finn työskenteli aluksi kuusi vuotta kauppayhtiön tupakka- ja maissipelloilla sekä muissa töissä. Hän sai Finlandista maapalan, jonka hän perkasi pelloksi, Ilmonen kertoo. Yhtiö kuitenkin osti maan takaisin vuonna 1654 maksamalla työvaivat sekä antamalla lisäksi isomman maa-alan etäisestä Schuylkillin laaksosta, jonne Mauno Andersson raivasi toisen maatilan.

Onko sotilas Maunu Anderson the Finn sitten presidentti Bushin esi-isä ruotsalaiseksi sanottu Måns Andersson?

Suomalaisen Maunu Andersonin nimi on voinut englannin kielessä muokkaantua muotoon ”Måns” ja Ilmosen käyttämissä lähteissä muodot Maunu ja Mauno ovat voineet vaihdella.

Esimerkkinä sekä etu- että sukunimen muunnoksista sopii muun muassa yksi Amerikan itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista John Morton, jonka isoisän isä oli Suomen Rautalammilta Ruotsin Taalainmaan kautta Amerikkaan muuttanut Martti Marttinen. Jo ensimmäisissä siirtokunnan kirjoissa Martti Marttisen nimi kirjattiin Marten Martenssoniksi. Myöhemmin nimi oli Marten Martinsson, Mart Martense ja Marten Martenn, kertoo Ilmonen. Amerikassa syntynyt ja kasvanut Johan Marttinen alkoi käyttää englantilaistettua nimeä John Morton.

Samoin on Maunu tai Mauno voinut muuttua muotoon ”Måns”.

Ilmosen tutkimuksen lähteinä ovat olleet Amerikkaan 1600-luvulla muuttaneista ruotsalaisista ja suomalaisista tehdyt kirjaukset. Hän sanoo olleen tutkimuksissa suurena apuna tohtori Petrus Nordmannin teoksen Finnarne i Mellersta Sverige ja tohtori K. J. Jalkasen tutkimuksen Amerikan tauti Suomessa 16. ja 17. vuosisadalla.

Ruotsin metsäsuomalaiset joutuivat muuttamaan Amerikkaan pakon edessä. Heidän kaskialueensa metsiä ruvettiin tarvitsemaan muuhun kuin maanviljelyksen käyttöön. Alueille 1500 – 1600-luvulla muuttaneet suomalaiset jäivät työttömiksi, ja heidät tavallaan pakotettiin uudisraivaajiksi Ruotsin vastaperustettuun siirtokuntaan Pohjois-Amerikan itärannikolle.

Tämä muuttoliike vei Amerikkaan nimenomaan suomalaisia. Siis suomalaiset ovat Amerikan ensimmäisiä asuttajia muista Euroopan maista muuttaneiden joukossa.

Suomalaisten vaikutusta Delawaren alueella oli muun muassa hirsirakentamisen ja nurkkasalvosten opettaminen intiaaneille. Helsingin Sanomien (19.10.) Kalle Koposen artikkelissa Norjan ja Ruotsin rajaseudulla elää vielä alueelle aikanaan muuttaneiden suomalaisten savupirttien perintö.

Metsäsuomalaisten kulttuuriperinnön vaalimiseksi Ruotsin Torsbyssa toimii suomalaiskulttuurikeskus, ja heitä muistetaan paikallisesti Norjankin puolella, Koponen kertoo.

Koposen artikkelissa on yllättävänä tieto, että Norjassa metsäsuomalaiset ovat virallinen kansallinen vähemmistöryhmä. Kesäjuhlissa heitä on juhlittu Metsäsuomalaisten tasavallan perustamisella.

Ruotsin Värmlannin kotiseutuyhdistyksissä metsäsuomalaisten historia tunnetaan, ja tunnetaan myös presidentti Bushiin kulkeutuva sukuhistoria. Koponen vahvistaa artikkelissaan oikeaksi jo vuosia sitten Suomessakin uutisoidun tiedon presidentti Bushin verenperinnön yhteyksistä Suomeen.

”Torsbyssä pidetään mahdollisena, että kyseessä on eräs Mauno Antinpoika.”

Presidentti George W. Bush ei voisikaan olla muuta kuin suomalainen.

Senhän näkee tavasta, jolla hän ottaa lapion käteensä.

Teollisuusmaiden G8-ryhmän Japanin Toyakossa heinäkuun alkupuolella pidetystä ilmastokokouksesta otetussa lehtikuvassa maiden edustajat osallistuvat perinteiseen istutusseremoniaan.

Lehtikuva osoittaa, että Yhdysvaltain presidentti on tarttunut istutuslapioon oikealla otteella. Oikea käsi on lapion kahvassa ja vasen käsi puristaa vartta lähempänä terää.

Siis oikea työote.

Kuvassa presidentti Bush näyttäisi sanovan Saksan liittokansleri Angela Merkelille jotakin asiaan liittyvää – lapiossa on multaa – olisiko siinä tehty maaperäanalyysiä japanilaisen ja teksasilaisen mullan välillä tai vertailtu japanilaista lapiota teksasilaiseen.

Liittokansleri Merkelillä näyttäisi myös olevan lapiosta oikea ote.

Mutta entä presidentit Nicolas Sarkozy ja Dmitri Medvedev?

Kummankin presidentin molemmat kädet ovat tarttuneet lapioon keskeltä vartta.

On siinä puiden istuttajia!

Tulivatkohan presidenttien Sarkozyn ja Medvedevin istuttamat puuntaimet maahan edes oikein päin? – Mutta no, no niin, no … pojat ovat poikia!

Toista se on kun suomalainen tarttuu työkaluun. Silloin tapahtuu.

Presidentti Bushin suomalainen verenperintö tietää, mitä on lapioiminen ja miten tartutaan lapioon.