Raahen kaupunginvaltuustoa odottaa päätöksen tekeminen sivistyksellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa. Paraslain toteuttamiseen sisältyvä kysymys Raahen ammatillisen koulutuksen yhteistyökumppaneista on ollut jo parisen vuotta käymistilassa, joka näyttää jatkuvan vielä valtuuston seuraavan kokouksen jälkeen.

Raahen kaupunki on Raahen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän suurin omistaja ja tähän vastuuseen vedoten se jatkaa selvittelyjä. Kuntayhtymän muut jäsenkunnat Siikajoki, Vihanti, Pyhäjoki ja Merijärvi on jo päättäneet ammatillisen koulutuksensa järjestämisestä yhdessä Oulun läänin eteläisen koulutuskuntayhtymän kanssa. Lisäselvityksiä tekevä Raahe katsoo yhteistoiminnan Oulun koulutuskuntayhtymän kanssa olevan luotettavampaa tulevaisuutta siitä huolimatta, että on odotettavissa Raahen päätösvallan ohittamista ja maatalouskoulutuksen lopettaminen Siikajoen kunnassa, Raahen lähialueella, toimivassa Ruukin maaseutuoppilaitoksessa.

Raahelainen paikallislehti Raahen Seutu (17.4.2009) on odotetusti Oulun suunnan kannalla jopa kysyen, mitä saatavaa Raahella on eteläisistä koulutuskuntayhtymistä. Ankeaa luettavaa on myös äskettäin valmistunut Raahen seutukunnan korkeakoulutoiminnan strategia vuoteen 2020. Ei siinäkään ole esitetty muuta kuin Oulun suuntaa ja puuttuu tärkein eli kokonaisvaltainen sivistyksellinen näkemyksellisyys.

Korkeakoulustrategia ehdottaa Raahen korkeakoulukampuksella toteutettavaksi korkeakoulutasoiseksi koulutukseksi ainoastaan metalli-, ICT- ja palvelualojen yritystoimintaa tukevia ammattikorkeakoulun koulutusohjelmia. Nekin Oulun seudun ammattikorkeakoulun järjestäminä. Yhteistyö ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston välillä olisi toimintaa ”elinikäisen oppimisen strategioihin pohjautuen kysyntälähtöistä aikuis- ja täydennyskoulutusta”. Tosin strategiassa todetaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun tiivistävän koulutuksen järjestämiseen liittyvää yhteistyötään Raahen korkeakoulukampuksella.

Sermones.fi on arvioinut artikkelissaan 28.2.2008 eli vuosi sitten Raahen ammattiopistolla vierailleen opetusministeriön virkamiehen opetusneuvos Seppo Niinivaaran esiin tuomaa ammatillisen opetuksen mallia, jonka tavallaan voi katsoa sisältävän mahdollisuuden kehittää kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen esittämää Raahen mallia omasta itsenäisestä koulutuskonsortiosta. Niinivaaran kaksivaiheinen malli tarkoittaisi ammatillisen koulutuksen kehittämistä Paraslain edellyttämän asukaspohjan saavuttamisen jälkeenkin.

Kyseisessä artikkelissaan ”Raahelta puuttuvat koulutusajattelijat – Oulun eteläisessä koulutusajattelua vaikuttaisi olevan Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Yli-Ollilla” sermones.fi toteaa käsityksenään: ”Molemmista viimepäivien seminaareista – Kauppakamarin ja Raahen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän – on jäänyt päällimmäisimmäksi ja parhaimmaksi vaihtoehdoksi yhteistyö Oulun eteläisen kanssa siltä pohjalta miten selvitysmies Timo Määttä on sen esittänyt”.

Artikkeli jatkuu: ”Ammatillisen koulutuksen myöhempi kehittäminen antaisi aikaa tarkastella myös Karjalaisen esittämää sateenvarjo-mallia koulutusyhteistyön osapuolena.

Yli-Olli korosti muun muassa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän pyrkimystä toimia verkostona.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johtajan Kari Juntusen puheenvuorosta jo ensimmäisessä seminaarissa kävi ilmi, että Raahen ammatillisen koulutuksen järjestämislupa siirtyisi Ouluun, vaikka kuntayhtymää ei lakkautettaisikaan.

Sillä on valta, kenellä on koulutuksen järjestämislupa, muistuttaa tähän Raahen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän yhtymäjohtaja Jukka-Pekka Ansamaa.

Yhteistyössä Oulun kanssa Ruukin maaseutuoppilaitoksen tulevaisuus ei olisi varma Muhoksella jo toimivan oppilaitoksen takia.

Sen sijaan Oulun eteläisessä on meneillään hanke luonnonvara-alan korkeakouluopetuksesta.”

Tämän hetkiset tiedot Raahen ammatillisen koulutuksen järjestämisen vaihtoehtoista eivät näytä juuri muuttuneen vuoden takaisesta, jolloin opetusministeriön virkamies, opetusneuvos Niinivaara kävi vauhdittamassa järjestelyjä. Vuosi sitten omaa Raahen mallia esittänyt Raahen kaupunginjohtaja Karjalainen ihmetteli, ettei pöydälle ole ilmestynyt ainuttakaan sopimusluonnosta tai -esitystä siitä, miten ammatillinen koulutus järjestettäisiin Oulun Eteläisen eli Kalajokilaakson sekä Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymien kanssa tai toisaalta Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kanssa.

Mutta onko vieläkään järjestelyesityksiä saatu kirjatuksi konkreettisina mustaa-valkoisella-kuvauksina? Ihmetyttää ellei ole, sillä onhan selvityksiä ollut tekemässä toimikuntaa jos työryhmääkin.

Ihmetyttää myös, jos on jäänyt huomaamatta opetusneuvos Niinivaaran vuosi sitten esittämä kaksivaiheinen malli, jossa Paraslain mukaisten toimenpiteiden jälkeen olisi mahdollista palata kaupunginjohtaja Karjalaisen (tosin malli ei liene alun alkaen hänen keksintönsä, ks. sermones.fi ”Raahe Seminarium – briljantti verkko 16.5.2007 sekä ”Raahe kamppailee ammattikorkeakoulunsa kanssa – …” 11.3.2008) sateenvarjomalliin koulutuskuntayhtymän osapuolena.

Raahen olisi lopetettava työryhmiensä perustaminen ja palattava niihin tietoihin, jotka olivat olemassa jo vuosi sitten eli 28. helmikuuta 2008 opetusministeriön edustajan vieraillessa Raahen ammattiopistolla. Lusikka on otettava kauniiseen käteen ja päätös Raahen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä on tehtävä selvitysmies Määtän esityksen mukaisena yhteistoimintana Oulun Eteläisen kanssa. Tämän jälkeen Raahen koulutusta on mahdollista verkottaa eli tehdä moderni himmeli eri koulutus- ja yhteiskunta- sekä yleensä kulttuuritahojen kanssa. Raahen oman koulutusinstituution aika oli vuosia ja erityisesti kymmenen vuotta sitten ennen Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen luovuttamista Raahen koulutuskuntayhtymälle. Innovaatioon omasta koulutuskonsortiosta on mahdollista palata sen jälkeen kun perusjärjestely Oulun Eteläiseen liittymisestä on tapahtunut.

Käsitykseen, että vain Oulun suunnalla olisi Raahelle annettavaa, on vastattava, että annettava ei valitettavasti ole näkynyt kuten olisi olettanut. Missä on Raahen kahden korkeakoulun näkyvyys? Missä ilmenevät sivistykselliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet? Sermones.fi kysyi näitä jo vuoden takaisessa artikkelissaan (11.3.2008) ja päätyy toteamaan: ”Raahelta on puuttunut sivistyksellinen johto – oppilaitosten ja korkeakoulujen profiili ovat lopulta paikkakunnan profiilia”.

Koulutusta vastaanottavan paikkakunnan on oltava kykenevä käyttämään annetut mahdollisuudet, sillä vain kehittynyt yhteiskunnallinen ympäristö varmistaa koulutuksen säilymisen.

Tulevaisuuden suunnittelu edellyttää suurta sivistyksellistä pääomaa ja henkistä liikkumiskykyä. Näiden puute näkyy muun muassa Raahen seutukunnan korkeakoulutoiminnan strategiassa vuoteen 2020. Peräti vuoteen 2020 ulottuva visio strategioineen on suorastaan surkea – ettei peräti kuiva ruttu.

Strategiassa olisi ehdottomasti pitänyt olla tulevaisuuden painopisteinä strategiassa mainittujen tietoteollisuuden ja metallialan rinnalla muita kehittämishankkeita. Näiksi tulisi nimetä ainakin käsi- ja taideteollisuus, maatalous- ja elintarvikeala sekä metsä- ja puuala. Uudet malmiesiintymät tulisi liittää taideteollisuuteen samoin kuin muut kehittämishankkeet soveltuvin osin. Nahkakemia olisi kiinnostava. Liiketaloudellisen koulutuksen vahvistamiseksi Raahessa tulisi jo toimia yliopistotasoisen kauppatieteiden koulutuksen. Strategiassa on tältäkin tiede-, tutkimus- ja ammattialalta vain heikko henkäys ”Raahessa toteutettavat koulutusohjelmat tukevat osaltaan metalli-, ICT- ja palvelualojen yritysten toimintaa”.

Varsinkaan maa- ja metsätalouden ammattialoilla ei koulutusta tulisi suunnitella tilaaja-tuottajamallilla vaan ehdottomasti periaatteella ”koulutus on tulevaisuuden suunnittelustrategia”. Sermones.fi on useissa artikkeleissaan osoittanut, miten suuria puutteita on maatalousyrittäjien kouluttautumisessa. Jopa nuorilta viljelijöiltä puuttuu oman alansa ammatillinen tutkinto ja useissa tapauksissa ei ole tutkintoa miltään ammattialalta peruskoulun jälkeen. Millään muilla ammattialoilla ei vastaavaa tilannetta sallittaisi. Tavoitteen kuitenkin tulisi olla, että jokaisella maatilalla työskentelevällä olisi tilan tuotantosuunnan mukainen luonnonvara-alan peruskoulutus ja tilan isännällä – olkoon hän sitten mies tai nainen – olisi korkeakoulututkinto. Ks. sermones.fi:n artikkeleita muun muassa hakusanalla ”maanviljelijöiden koulutus”, viimeisin asiaa käsittelevä artikkeli on päiväyksellä 30.3.2009.

Erityisesti maa- ja metsätalouskoulutusnäkymien vuoksi Raahen ammatillisen koulutuksen liittäminen Oulun koulutuskuntayhtymään ei ole mistään näkökulmasta perusteltua. Minkäänlainen koulutuksen kehittäminen, laajentaminen eikä syventämisen ei olisi mahdollista yhteistyössä Oulun kanssa, josta on alusta alkaen annettu ymmärtää, että yhteistyö merkitsisi Ruukin maaseutuoppilaitoksen toiminnan lopettamista. Oulun Eteläisessä päinvastoin on kehitteillä luonnonvara-alan ammattikorkeakoulutus. Oulun Eteläisen asenteilla koulutusyhteydet myös Helsingin maatalous- metsätieteelliseen tiedekuntaan aukenisivat nopeasti.