Venäjän tsaarin Aleksanteri I ja Ranskan keisari Napoleonin neuvottelupaikka Tilsitin rauhansopimusta tehdessä sijaitsi Venäjän ja Preussin rajalla veden ympäröimällä lautalla keskellä jokea.

Tilsitin neuvottelussa 25. kesäkuuta 1807 Suomi sovittiin Venäjän etupiiriin kuuluvaksi.

Kokouspaikan valinnan syynä on pidetty diplomaattista puolueettoman paikan valintaa, mutta Jukka Mallisen Kaliningrad-oppaan (Like 2008) mukaan todellinen syy oli tsaari Aleksanteri I:n taikausko.

Uudistusmielisenä hallitsijana aloittanut Aleksanteri oli kääntynyt mystiikkaan. Hän uskoi, että Napoleon ei ole ihminen vaan paholainen, antikristus.

Venäläisten kansanuskomusten mukaan vesi neutralisoi paholaisen, joten Napoleon oli pakko kohdata veden päällä.

Mallinen esittää kysymyksen vaikuttiko uskomus yhä, kun Mihail Gorbatšov ja Ronald Reagan tapasivat ensi kertaa laivalla Reykjavikin ulkopuolella?

Yhdysvaltain fundamentalismin näkökulmasta Mallisen kysymystä voisi jatkaa arvailulla, kumpi piti vastapuolta antikristuksena. Jos Mallisen kysymykselle on perusteluja, kumpikin piti vastapuolta …

Entisen Itä-Preussiin kuuluneen Königbergin nimi on nyt Kaliningrad, ja alue kuuluu Venäjään.

Tilsitin kaupungin nimi on nykyään Sovetsk. Kaupunki on syntynyt lähes 900 kilometriä pitkän idästä Itämereen virtaavan joen rannalle kohtaan, jossa Tilse-joki yhtyy Nemaniin, saksaksi Memeliin

Kaliningradin alueen toiseksi suurimmassa kaupungissa Sovetskissa on 43 000 asukasta. Matkailuoppaan kirjoittanut Mallinen kuvailee, että Sovetskissa näkyy yhä, miten loistava kaupunki Tilsit oli aikoinaan. Jugendtalot ovat rähjäisessä kunnossa.

Kuningatar Luisen silta on kaupungin suurin nähtävyys. Saksan keisarikunta rakensi sen vuonna 1907 Tilsitin rauhan 100-vuotisjuhlallisuuksiin Venäjän ja Saksan rajalle mahtavaksi maamerkiksi pohjoiseen päin.

Saksan keisarikunta rakensi sillan rajamerkiksi pohjoisen Venäjän keisarikuntaa vastaan. ”Historia on tehnyt kepposen, ja kartta on kääntynyt ympäri 180 astetta: tänään siltatorni tuijottaa pohjoiseen rajan takaista itsenäistynyttä Liettuaa, takana on etelä ja Venäjän federaatio”, Mallinen kertaa historiaa.

Kaliningradin alue on Venäjän Riviera, Mallinen kirjoittaa veden kielelle nostattavassa houkuttelevassa matkaoppaassa.

Suomalaisille filosofian ystäville Kaliningrad on yhä Königsberg ja sen yliopistossa yhä luennoi filosofi Immanuel Kant ottaen väkevästi kantaa tämän päivän suomalaisiin mediakeskusteluihin puhtaasta havainnosta ja puhtaista mielipiteistä ollen sitä mieltä, ettei sellaisia ole.

Väittävät Kantin kuolleen jo vuonna 1804 ja myös Mallinen esittelee hänen hautaansa valokuvan kera sankarimatkailijan matkaoppaassaan Kaliningradista. Hauta sijaitsee Kaliningradin alueen pääkaupungin Kaliningradin – kaksoiskaupungin Kaliningrad-Königsbergin – tuomiokirkon nurkalla.

Mallinen kirjoittaa, että kaksoiskaupunki Kaliningrad-Königsberg kuuluu kulttuuriseen tilaamme siinä kuin Pietari, Tallinna tai Riikakin.

Mallinen laajentaa kuvauksiaan. ”Ensivaikutelma Kaliningradista on rapistunut, kaupunki on kuin monet muutkin neuvostokaupungit. Pian silmä kuitenkin erottaa paikalle ominaisia piirteitä, saksalaisia kaupunkihuviloita ja eurovenäläisiä kahviloita. Kaliningrad alkaa iskeä silmää Preussin kuningaskunnan ja Weimarin tasavallan helmenä.”

Hakusana sermones.fi:n artikkeleihin: Aleksanteri I

Ks. myös artikkeli ”Vaikeinta elämässä on kirnun pohjan nuoleminen – …” 31.12.2007.