Evankeliumeista yhdisteltyjen tietojen mukaan Jeesuksen pääsiäisviikko – kärsimysviikko, piinaviikko, hiljainen viikko – alkoi aasilla ratsastaen Jerusalemiin ihmisten heiluttaessa palmupuun oksia. Palmusunnuntai – joka on huomenna – on tämän tapahtuman muistopäivä.

Merkittävä rahanvaihtajien pöytien kaataminen ja temppelin puhdistaminen markkinatalouden rönsyistä on tapahtunut kärsimysviikon alkupäivinä. Tiistaipäivä on eräs näistä ajoituksista. Keskustelu verorahasta käytiin pääsiäisviikon alussa.

Kirkolliseksi paastopäiväksi muotoutunut pääsiäisviikon keskiviikko sisältää tapahtuman ylipappi Kaifaan talossa. Ylin papisto ja kansan vanhimmat päättivät tappaa Jeesuksen. Mitään syytöksiä ei ollut vielä esitetty. Ongelmaksi jäi, miten Jeesus saataisiin vangituksi. Jeesuksen surmaaminen oli tarkoitus ajoittaa pääsiäistä edeltävään aikaan. Pääsiäinen oli parin päivän päästä.

Jeesuksen opetuslapsista Juudas ratkaisi Jeesuksen kiinniotto-ongelman. Hän meni kysymään ylipapeilta, paljonko maksatte, jos toimitan hänet teidän käsiinne. Sopimus tehtiin kolmestakymmenestä hopearahasta.

Pääsiäispäivä – jota vietettiin Egyptistä lähdön muistoksi – oli tuona vuonna ilmeisesti sapattina eli lauantaina. Perjantai oli tällöin pääsiäisen aatto.

Uuden testamentin evankeliumien selostuksia Jeesuksen kärsimysviikon tapahtumista yhteen sovittamalla syntyy johtopäätös, että Jeesus toisin ajoin joudutti ja toisin ajoin hidasti tapahtumien kulkua. Hän – Jumalan Poika – tiesi, mitä on tapahtumassa.

Jeesus joudutti pääsiäisaterian syömistä. Hän söi pääsiäisaterian vuorokautta aikaisemmin kuin muut juutalaiset eli pääsiäisen aatonaattona torstai-iltana. Pääsiäisaterian pääruoka oli lammas kuten Jumala oli Egyptistä lähtiessä määrännyt. Lammas oli esikuva Jumalan Karitsasta, joka ottaa pois maailman synnin. Pääsiäislampaan uhrissa viaton antoi henkensä viallisten tähden.

Pääsiäislampaan lisäksi olivat muina ruokina leipä ja ruokajuoma. Ateriaan kuului myös Egyptin orjuuden aikaista tiilimuurin laastia muistuttava kastike sekä kitkeriä yrttejä muistuttamassa korpivaelluksen vaikeuksista. Jeesus muuttaa pääsiäisaterian ehtoollisen asettamiseksi. Ateria päättyi kiitosvirteen.

Torstaista käytetään Suomessa nimitystä kiirastorstai, sillä viimeisen aterian jälkeen Jeesus meni opetuslasten kanssa Öljymäelle – lähin Jerusalemin itäpuolisista kukkuloista kaupungin välittömässä läheisyydessä Kidronin laakson toisella puolen. Jeesus antaa opetuslapsille ”infoa” tulevista tapahtumista: 1. Häntä Paimenta, Jeesusta, lyödään ja lampaat hajoavat. 2. Ylösnoustuaan Hän menee Galileaan, kotimaakuntaansa. 3. Pietari on kieltävä Hänet ”Totisesti: tänä yönä, ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut”.

Raamattuun on kirjoitettu myös Pietarin vastaus Jeesukselle: ”Vaikka minun pitäisi kuolla kanssasi, minä en ikinä sinua kiellä”. Samaa vakuuttivat muutkin opetuslapset.

Torstain myöhäisillan rukous Getsemanessa – Öljymäen kaupunginpuoleisen rinteen puutarha – ilmentää Jeesuksen ihmisyyttä, kipeää kuuliaisuutta. ”Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.”

Torstain ja perjantain välinen yö Öljymäellä huipentuu. Jeesusta ja opetuslapsia lähestyy miesjoukko miekoin ja seipäin. Jerusalemin temppelivartiosto – ei siis kaupungissa majaileva Rooman sotilasosasto, heillähän oli aseinakin seipäät, ei keihäät – saapui Juudaksen opastamana ottamaan Jeesusta kiinni.

Juutalaisten tuomioistuin Suuri neuvosto oli kokoontunut kokoukseen keskellä yötä ylipappien taloon. Suuren neuvoston 71 jäsentä olivat virassa oleva ylipappi – joka tuolloin oli Kaifas – sekä edelliset ylipapit, joita oli muun muassa Hannas. Muut suuren neuvoston jäsenet olivat kirjanoppineita ja vanhimpia. Vanhimmat olivat vanhoja arvokkaita juutalaisia.

Jeesus tuotiin Suuren neuvoston yöllisen kokouksen eteen. Neuvostossa esitetyt syytökset olivat uskonnollisia, eivät vielä poliittisia. Syitä, joiden perusteella Jeesuksen voisi tappaa, ei vielä löytynyt. Kuitenkin katsottiin, että Jeesus on ansainnut kuoleman. Päätös tulisi lainvoimaiseksi, kun kokoonnuttaisiin heti aamulla auringon noustua tekemään päätös uudestaan. Oikeudenpalvelijatkin löivät Jeesusta.

Jeesusta pidettiin keskiyön ja aamun valkenemisen välinen aika ylipappi Kaifaan talossa. Talo lienee ollut roomalaistyylinen palatsi esipihoineen. Ulkopuoliset pääsivät palatsin esipihalle asti, niin myös opetuslapsi Pietari. Aamua odotellessa pidettiin esipihalla nuotiota, jonka äärellä lämmiteltiin ja puhuttiin. Esipihalla liikuskeli Kaifaan palvelusväkeä, kotiapulaisia, joiden tarkat silmät panivat Pietarin merkille. Joku läsnäolijoista pani merkille oudon miehen puhetavan, siinä tietysti oli Galilean ja Kapernaumin kaupungin intonaatio, tapa puhua. Lienee ollut omaperäisiä ilmaisujakin.

Pietarille tuli tuskallinen uskon tunnustamisen hetki.

Pietari vastasi hänen henkilöllisyydestään kiinnostuneille: 1. Mutta hän kielsi sen kaikkien kuullen ja sanoi: ”En ymmärrä mistä puhut” 2. Taas hän kielsi sen valalla vannoen ja vakuutti: ”Minä en tunne sitä miestä” ja 3. Silloin Pietari alkoi sadatella ja vannoi: ”Minä en tunne sitä miestä”.

Samassa kukko lauloi

Siinä samassa Pietarin vielä puhuessa ja kukon laulaessa Jeesus kääntyi ja katsoi Pietariin.

Miten Jeesuksen palatsin sisätiloista ilmestyminen, kukon laulaminen ja Pietarin kieltäminen sopivat samaan hetkeen?

Juutalaisen lain mukaan jokin päätös oli lainvoimainen ainoastaan, kun se oli tehty päiväsaikaan. Näin myöskään Suuren neuvoston yöllinen Jeesukselle antama kuolemantuomio ei olisi lainvoimainen ennen kuin se vahvistettaisiin heti aamulla kun aurinko olisi noussut ja päivä valjennut.

Jeesusta siis oli lähdetty viemään Kaifaan palatsista Jerusalemin temppelin kupeessa olevaan Suuren neuvoston auditorioon, kokoussaliin, jonne Suuri neuvosto oli kokoontunut. Häntä kuljetettiin Pietarin ohi juuri akuutilla hetkellä, päivän valjettua eli juuri sinä hetkenä kun kukot aloittivat aamulaulamisensa.

Lienevätkö kaikki neuvoston jäsenistä ehtineet nukkua silmäntäyttä, mutta ei aamuinen kokouskaan ollut pitkä. Evankelista Markus on selvinnyt sen kuvaamisesta yhdellä lauseella: ”Heti aamulla ylipapit pitivät neuvottelun vanhimpien ja lainopettajien kanssa, ja sitten neuvosto teki päätöksen: Jeesus pantiin köysiin, vietiin pois ja luovutettiin Pilatukselle.”

Pilatus oli Rooman valtakuntaa edustava maaherra edustaen poliittista valtaa. Tehoaisivatko häneen juutalaisten uskonnolliset perustelut?

Juudas oli Pietarin tavoin seurannut tapahtumien kulkua. Herransa kieltänyt Pietari oli lähtenyt ylipapin palatsin esipihan portista itkien. Juudas katui myös. Hänen silmänsä aukenivat, kun hän näki, että Jeesus oli tuomittu kuolemaan. Hän vei saamansa rahat takaisin ylipapeille ja vanhimmille: ”Tein väärin, kun kavalsin viattoman veren”.

Mikä oli uskonnollisten johtajien vastaus katuvalle Juudakselle? He vastasivat katuvalle: ”Mitä se meitä liikuttaa? Omapa on asiasi.”

Pääsiäisviikon tapahtumien kuvaus jatkuu ensi viikolla artikkelin II osassa.

Ks. sermones.fi:n vuoden takaiset pääsiäiseen liittyvät artikkelit. Ne ovat päiväyksillä 21.3.2008 ja 22.3.2008.