Rovasti Lars Levi Laestadius ei ollut saamelainen. On virheellisesti väitetty, että Laestadiuksen saamelaisuus on lestadiolaisuudessa salattu. Näin ei ole tapahtunut, koska hän ei edes ollut saamelainen!

Laestadiuksen suvussa oli viiden polven takana saamelainen. Äidin isoäidin isoisä oli saamelainen, mutta ei isoäidin isoäiti. Laestadiuksen suvussa siis oli saamelaista verta, mutta Laestadius itse siis ei ollut saamelainen.

Saamen kieli kylläkin oli Laestadiukselle lapsuudesta asti tuttu, koska äiti Anna Magdalena ilmeisesti puhui saamea, olihan asuinseutu Ruotsin Lappia, jossa puhuttiin saamen kielen eri murteita.

Eikä mikään salaamisteoria sopisikaan laestadiolaisuuteen. Lestadiolaisuudessa saamelaiset on aina nähty tasavertaisina ja samanarvoisina ei-saamelaisten kanssa. Vanhemman polven lestadiolaisille kristityille on ollut tuttua ja mieluisaa kohdata esimerkiksi suviseuroissa saamen ja lapinpukuisia uskovaisia sisaria ja veljiä. Mikään vieroksuminen tai syrjiminen ei koskaan ole tullut mieleenkään.

Myöhemmin kasvattikodissaan velipuolensa Karl Erikin pappilassa Kvikkjokkissa oli luonnollista puhua kylän lasten kanssa saamea. Isän alkoholin käytön ja äidin kuoleman johdosta Karl Erik oli ottanut pikkuveljet luokseen, kun Lars Levi oli 8-vuotias ja Petrus 6-vuotias.

Rovasti Laestadius oli luterilaista pappissukua oleva luterilainen pappi. Pappina ja tutkijana hän oli monilahjakkuus, joka vaativasta työstään ja laajasta tutkimustyöstään huolimatta piti hyvän huolen perheestään ensin Kaaresuvannon seurakunnassa aivan Suomen Käsivarren tuntumassa ja sitten Torniojokea alaspäin Pajalan seurakunnan kirkkoherrana kuolemaansa asti 21.helmikuuta 1861 vain pari vuotta Charles Darwinin ”Lajien synty” tutkimuksen ilmestymisen jälkeen.

Laestadiuksen tutkimuksista jo vuodelta 1824 (”Uudisviljelytoiminnasta Lapissa yleisin varoin”) voidaan päätellä, että Laestadiukselle oli luonnollista nähdä evoluutio luonnon omana työkaluna lajien kehityksessä. Siinä ei ollut mitään Jumalan luomistyön kieltämistä vaan evoluutio kertoo ainoastaan, miten kaikki on kehittynyt ei sitä, kuka kaiken on tehnyt. Evoluutio oli Jumalan työkalu. Darwinkin on kirjoittanut ”Lajien synty” teoksen tällä periaatteella.

Rovasti Laestadius oli monilahjakkuus kuten antiikin filsofi Aristoteles ja hengenjättiläinen kuten uskonpuhdistaja Martti Luther ja venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski. Hän oppi nopeasti saamenkielen eri murteet kuten heti Kaaresuvantoonkin muutettuaan.

Laestadius-viikon tapahtuminen sisältönä kuluvana vuonna heinäkuussa 7.7. – 8.7. 2017 on Lars Levi Laestadiuksen velipuolen Carl Erikin (1775 – 1817) elämä ja elämäntyö Ruotsin Kvikkjokkissa. Carl Erik Laestadiuksen kuolemasta on kulunut 200 vuotta.

Päivien aikana julkistetaan Oulun yliopiston professorit Erkki (emeritus) ja Esko Alasaarelan tutkimusteos Lars Levi Laestadiuksen luontotutkimuksista. Tutkimuksen nimi on ”Læstadiuksen jalanjäljillä Lapin luonnossa”.