Olympialaiset 2014 ovat alkamassa – Sotši Stalinin ja presidentti Vladimir Putinin datšakaupunki – mediakin rauhoittukoon – Potemkinin kulissit – vietetään kansojen ystävyyden ja rauhan juhlia – hyviä ja kauniita muistoja toivoo presidentti Vladimir Putinkin
Venäjällä kesäpääkaupungiksi profiloitunut Sotši Mustanmeren rannalla on nyt talviolympialaiset 2014-kansainvälinen pääkaupunki. Talviolympialaiset 2014 avataan tänään perjantaina 7. helmikuuta. Muistot aiemmista olympialaisista kierrättävät penkkiurheilijoidenkin verta. On juhlan tuntu ja aika.
Sotši on itä-eurooppalainen Mustanmeren rannikkokaupunki Kaukasian länsiosassa Venäjällä. Kaupungista on vain noin 20 kilometsiä Georgiasta itsenäiseksi julistautuneen Abhasian rajalle. Asukkaita Sotšissa on noin 370 000.
Stalinilla on aikanaan ollut Sotšissa datša. Presidentti Vladimir Putin viettää kesänsä Sotšissa. Kaupungista on tullut liikemiehiä ja Moskovan raharikkaita kiinnostava kaupunki
Rahoilla mälläämisestä on media jaksanut muistuttaa, mutta voisi nyt presidentti Martti Ahtisaaren hengessä luterilaisittain rauhoittua – vrt. presidentti Sauli Niinistön puhe avatessaan valtiopäivät (4.2.) – ja kunnioittaa olympialaisia kansojen ystävyyden ja rauhan juhlana. Mukava ja ennen kaikkea tarpeellinen tapaaminen.
Presidentti Vladimir Putinin arvostelemisen voisi jo jättää vähemmälle, sillä ei Mustanmeren rantamilla ensimmäistä kertaa ole pystytetty Potemkinin kulisseja. Venäjän keisarinna Katariina II:n Krimin matkalta on kerrottu tarinaa, jonka keisarinna katsoo kirjailija Laila Hirvisaaren mukaan olleen erään hänen Krimin matkalla olleen lähettilään keksimää, koska ei voinut sietää keisarinnan rakastajaa ruhtinas Grigori Potjomkinia (Potemkin). ”Matkan jälkeen hän (”eräs lähettiläs”) syötti koko Euroopalle uskomattomia valheita, miten Dneprin rannat olivat täynnä vasta rakennettuja romanttisia taloja. Niiden porttien puolikaaret oli koristeltu kukilla ja köynnöksillä, mutta talot olivatkin muka paperista tehtyjä ja kukat tekokukkia. Linnut oli saatu laulamaan, kun pari ukkoa soitti suutaan matkien mustarastaiden huilumaista ääntä. Kylän tytöt oli pakotettu tanssimaan kirkkaissa kansannaisen puvuissa nauraen ja ilakoiden, ja seuraavassa kylässä he tanssivat taas, ja sitä seuraavassa, sillä he riensivät kaleerien matkassa kuin satakielet paikasta toiseen. Viini virtasi, paikalliset kyläläiset oli pantu laulamaan kuokkiessaan maata tai kylväessään siementä. Nuoret miehet metsästivät kauriita hyppien kuin tanssijat purojen yli ja kalastivat vetäen verkoillaan tonneittain kalaa Dnepristä. Oli niin auvoista, vaurasta, ihanaa! Aurinkokin oli tilattu paistamaan aina silloin kun joku ilmestyi kannelle viinilasi kädessään. Sade ei pilannut matkantekoa, se kasteli kaleerien kannet joskus öisin, kun kaikki nukkuivat, sillä Potemkin oli käynyt käännyttämässä sadepilvet sopivasti.”
”Samaisen lähettilään mukaan matkamme aikana rannoilla ei näkynyt köyhiä, likaisia, sairaita, kyttyräselkäisiä eikä juoppoja ihmisiä. Lehmätkin oli pesty, niitä oli miellyttävämpi katsella, ja lehmiä lypsävien tyttöjen yllä oli valkoiset pitkät esiliinat. Porsatkin olivat puhtaita, ja lapsukaiset nostelivat niitä nähtäväksi pienillä käsillään. Näin tämä lähettiläs oli maalaillut matkaamme Dneprillä. Ihailen häntä suunnattomasti, näinhän se oli, lehmätkin Potemkin pesetti. Entä ohi kiitävät puhtoiset arot, joille oli istutettu sinisiä, punaisia ja valkoisia kukkakenttiä! Jumalainen kauneus oli tullut maan päälle, juuri näille rannoille, juuri keisarinna Katariina II:n Krimin matkan ajaksi. Ruhtinas Potemkin vain napsautti sormiaan ja kaikki toteutui.” Näin keisarinna Katariina II kertoi vuonna 1787 toteutetusta Krimin matkastaan kirjailija Hirvisaaren teoksessa ”Me, keisarinna”.
Ks. Potemkinin kulisseista Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Potemkinin_kulissit
Sermones.fi kysyi Pekingin olympialaisten aikaan lisäisikö Pekingin olympialaisten avajaisista tai peräti olympialaisista poisjääminen vuorovaikutusta Suomen ja Kiinan välillä.
Saman voi kysyä nyt heiltä, jotka kritisoivat Sotsin olympialaisiin osallistumista Venäjän epäkohtien takia.
Suomen tehtävä on korostaa vuorovaikutusta vastapuolen kanssa. Se kuuluu suomalaiseen sivistyskäsitykseen ja luterilaisen eetoksen läpäisemään suomalaiseen kulttuuriin.
Yhteiskunnallisen osallistumisen tavat ovat sekä omassa yhteiskunnassa että kansainvälisissä yhteyksissä suuria sivistys- ja kasvatuskysymyksiä, jotka samalla ovat yhteiskuntarauhakysymyksiä.
Tapa osallistua on kulttuurissa keskeistä.
Sermones.fi korosti aikanaan (sermones.fi 2.5.2008), että Suomen on löydettävä Pekingin olympialaiskysymyksessäkin itsensä – presidentti Ahtisaaren ilmauksin ”Suomi, Suomi, Suomi”. Vastaavat sanat ovat suomalaista sivistystä ja toimintakulttuuria nyt Sotšin olympialaisten ollessa kysymyksessä. On muistettava sekin, että presidentti Putinilla on KGB-koulutus ja työkokemus, ne ovat muodostaneet päärungon hänen maailmankuvastaan. Presidentti Putinilta ei voi odottaa jonkin toisen kulttuurin maailmankuvaa, mutta hänen halukkuuttaan vuorovaikutukseen ja kanssakäymiseen tulee kunnioittaa. Niillä voidaan toteuttaa keskustelukulttuuria.
Sotsin olympialaisten turvallisuustekijöistä keskusteltaessa on omana asianaan nähtävä Sotsin lähellä olevien tulenarkojen asioiden olemassaolo. Georgian sodan pamaus tapahtui juuri Pekingin olympialaisten avajaisten aikana. Vihollinen iskeekin aina silloin, kun sitä vähiten odottaa. Tämän ei toivoisi toteutuvan Sotsin juhlien aikan
Ks. sermones.fi:n artikkeli Georgian sodasta ja Pekingin olympialaisista 16.9.2008 ”Georgian sota, yllätyskö? – Kenelle oli, kenelle ei – ulkopoliittisilta toimijoilta ja johtajilta on syytä odottaa ammattitaitoa – hyvä tahto ja tietämättömyys ovat kauhistuttava yhdistelmä”
Uutiset kertoivat presidentti Vladimir Putinin valtiojohtajien tapaamisista avajaispäivän tunnelmissa. Presidentti odottaa olympialaiset 2014-juhlan jättävän hyviä ja kauniita muistoja.