Yleissivistys, sivistys, sivistyneisyys ja sydämensivistys mitä ne ovat? – Lukion tuntijakouudistuksen mallit ihmetyttävät – Siis, mitä vuonna 2016 voimaan tulevasta lukion tuntijaosta pitäisi sanoa juuri nyt?
Lukio on yleissivistävä oppilaitos. Sen sisältö aikanaan sen syntyvaiheessa määriteltiin yliopiston ensimmäinen vuosikurssin pohjalta. Yliopiston ensimmäinen vuosikurssi oli yliopiston jokaisen tiedekunnan opiskelijoille tarkoitettu loppututkinnon yhteinen osio.
Jo suomalaisen koulutuksen toisen asteen koulutuksen uudistus kaksoistutkinnosta mursi lukion alkuperäistä tarkoitusta yleissivistyksestä. Kaksoistutkinnon – ammatillisen koulutuksen ja lukion yhdistävä – koulutus ei ole käytännön syistäkään voinut sisältää ylioppilastutkinnon alkuperäisen tavoitteen sisältämää yleissivistävää pääomaa. Kuinka monta uskonto- tai historia-kurssia ammattitutkinnon ohella on opiskelijoilla ollut kapasiteettia suorittaa?
Kaksoistutkinnon markkinointi on ollut ristiriitaista, sillä ammatillisen koulutuksen loppututkinto on jo antanut korkeakoulutuskelpoisuuden. Korkeakoulukelpoisuus on Suomessa jokaisella toisen asteen koulutuksen loppututkinnon suorittaneella.
Onko kaksoistutkinnon markkinoinnin taka-ajatuksena ollutkin ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemys uskonnon tarpeettomuudesta lukiossa, vaikka hän muuten kritisoikin esitettyjä lukion tuntijakoehdotuksia historian ja vastaavan yleissivistävyyden väheksymisestä kyseisessä esityksessä.
Tuomioja kirjoittaa blogissaan (11.1.2014) otsikolla ”Jos historia on hukassa häipyy myös tulevaisuus”:
”Olen jo pitkään ollut huolissani aikamme historiattomuudesta, täsmällisemmin sanottuna historian tuntemuksen vähäisyydestä ja rajoittuneisuudesta. Se joka ei tiedä miten ja mistä olemme siihen tulleet, missä tänään olemme, ei voi myöskään nähdä tulevaisuuteen ja ottaa sitä haltuunsa. Tämä vahvistaa ajallemme ominaista näköalattomuutta, lyhytjänteisyyttä ja hetkessä elämistä.
Niillä jotka eivät historiaa tunne, on myös suurin alttius jäädä historiaa väärinkäyttävien populistien ja demagogien vangiksi… ” Tuomioja kirjoittaa blogissaan.
Päätoimittaja Mari Teinilä on Kotimaan pääkirjoituksessa (16.1.2014) kirjoittanut lukion tuntijaosta ja kommentoinut Tuomiojan blogia. Hän on ottanut kantaa lukion yleissivistävien oppiaineiden säilyttämisen puolesta, mutta odotettavasti kritisoi Tuomiojan puheita uskonnonopetuksesta.
Nyt suomalaisilla olisi viimeisistä viimeisin hetki aloittaa keskustelu siitä, mitä ovat yleissivistys, sivistys, sivistyneisyys ja sydämensivistys. Sermones.fi on punaisena lankanaan tarkastellut aihepiirejä yhä uudestaan. Seuraavasssa linkkejä semones.fi:n artikkeleihin, kolumneihin ja esseihin:
Ensin, miten lukion uskonnonopetus voi toimia kulttuurien vaihtona ja paikallisten yrittäjien maailmankuvan rikastajana heidän työyhteyksissään eri kulttuureissa. Seuraavassa Raahen lukiossa keväällä 2003 toteutettu Itä-Aasian päivä osana Valma Kukon opettamaa lukion vieraiden uskontojen kurssia. Onneksi vielä avautui Raahen lukion kotisivulta.
http://edu.raahe.fi/koulut/lukio/tapahtumat/kiina_japani.html
Seuraavana linkkinä on toisen uskonnonopettajan kotisivu uskonnon oppimateriaaleista ja tehtävistä. Sivustoa ei enää päivitetä, mutta on vielä internetissä tavoitettavissa.
http://koulut.tampere.fi/ristinarkku/uskontonettiet/
http://www.ikoni-uskontokuvat.com/
http://www.sermones.fi/2010/01/valistuneen-valtiovallan-sivistystehtava-uskonnonopetus/
Sermones.fi:n sisältöihin hakusanoja: valistunut osallistuminen, globaali etiikka, luterilainen etiikka, sivistys, Snellman, J.V.Snellman, Kyösti Kallio, Martti Ahtisaari, Martti Luther, luterilainen etiikka
Artikkeleita, esseitä:
http://www.sermones.fi/2007/05/sivistyksenpaiva-12toukokuuta/
http://www.sermones.fi/2012/04/maabrandin-paradigmaa-etsimassa/