Tutkimusrahoitusten myöntämiset ja metapolitiikka. Tiedon ja politiikan strategiat. Sermones.fi korjaa sanojaan Himasen etiikasta ja sen vertaamisesta Lapin yliopiston saamaan tutkimusrahoitukseen
Tutkimusrahoitusten myöntämiset ja metapolitiikka. Tiedon ja politiikan strategiat. Sermones.fi korjaa sanojaan himasen etiikasta ja sen vertaamisesta Lapin yliopiston saamaan tutkimusrahoitukseen 22.3.2013
Long Play-verkkojulkaistua tutkimuksen Tekesin, Sitran ja Suomen Akatemian rahoittamasta 700 000 euron tulevaisuusselvityksestä Suomen pelastamiseksi on virittänyt median keskustelemaan paitsi filosofi Pekka Himasen tieteellisistä ansoista ja hänen yrityksensä vuosipalkkioista myös yleisemmän keskustelun sadan miljoonan konsulteista (H.S. 2.3.2013). Erittäin tervetullut keskustelu.
Kiusallista keskustelu Himasen ansioista ja motiiveista on valtioneuvoston kanslialle, mutta erityisesti Suomen Akatemialle. Filosofi Pekka Himasen filosofiasta Long Playn artikkelin ”Himasen etiikka” ja siitä mediassa käydyn keskustelun perusteella syntynyt kuva Himasen etiikasta todella muistuttaa kuuluisaa ”taivaanrannan maalaamista”. Myös sermones.fi meni lankaan ja uskoi sen, mitä media sanoi, vaikka joitakin epäilyksen kipinöitä sihisi aivoissa jo Himasen etiikka-artikkelia lukiessa. Muun muassa anonyymit informantit jättivät muistijälkiä. Sermones.fi otti kantaa sillä varmuudella, jonka tietämättömyys antaa syyttäen samasta filosofi Himasta.
Himasen ”Sininen kirja” on sikäli monipolvista tekstiä, ettei sitä lue nopeasti ainakaan ymmärryksen kanssa. Muutaman kymmenen sivun jälkeen – kirjan ollessa sermones.fi:n omistajalla edelleen kesken – syntyi suuri kaipaus vuoden 2010 marraskuussa valmistunutta Jorma Ollilan johtaman Suomen maabrändivaltuuskunnan loppuraporttia ”Tehtävä Suomelle”.
Filosofi Himasen ”Sininen kirja” sisältää Suomen kestävän kehityksen mallin. Teoksen nimi kokonaisuudessaan on ”Sininen kirja. Suomen kestävän kasvun malli. Luonnos kansalliseksi tulevaisuushankkeeksi. Johtopäätöksiä Suomen tulevaisuusselonteolle. Kestävän kasvun malli-tutkimushankkeen pohjalta.”
Sermones.fi:n omistaja suunnittelee julkaista Raahen lukion opiskelijansa filosofian opinnäytetyön – jos opiskelija sen löytää – osoittamaan tason, johon jo yhden filosofisen etiikan kurssisuorituksessa lukiolainen voi yltää. Tasoa voi verrata, mikäli sermones.fi:n onnistuu saada opinnäytetyö käyttöönsä, filosofi Pekka Himasen filosofian tasoon. Seuraavassa näyte toisen opiskelijan osaamisesta. Koevastaus:
http://www.sermones.fi/2007/11/moraalirealismi-moraali-on-olemassa/
Himasen tulevaisuusselvitystä arvioitaessa ovat agendalle nousseet strategiset tutkimustilaukset, tiedon ja politiikan strategiat, metapolitiikka, asenteiden ja maailmankuvien muokkaus. Mitä valtion ohjaus tarkoittaa ja vaikuttaa Himasen tapauksessa?
Pekka Himanen-tapaus on rahoituksen ohjauksesta keskusteltaessa merkittävä. Median synnyttämän mielikuvan vuoksi se on sermones.fi:ssä rinnastunut toiseen suureen tutkimukseen, lestadiolaisuuden tutkimukseen Lapin yliopistossa. Suomen Akatemian myöntämän 375 000 euron rahoituksen kyseiseen tutkimuksen sai Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sermones.fi:n muodostaman käsityksen mukaan tutkimusrahaa oli hakemassa myös ainakin yksi toinen tutkimusryhmä, joka koostui kirkkohistorian tutkijoista.
Sermones.fi on kysynyt, mitä olivat Suomen Akatemian motiivit sen antaessa suuren rahoituksen tutkijoille, joilta puuttuivat tieteelliset ansiot kyseiseen teologiseen tutkimukseen.
Lapin yliopistossa ei ole teologista tiedekuntaa. Myös sen yleisistä tieteellisistä ansoista eräs tutkija (hän ei ollut sermones.fi:ssä kommentoinut dosentti Seppo Lohi) totesi sermones.fi:n omistajalle, että siellä voidaan hyväksyä väitöskirja, joka muissa yliopistoissa ei ole saanut väitöslupaa.
Sermones.fi on arvioinut ja analysoinut Lapin yliopiston lestadiolaisuustutkimuksen tutkimuskuvauksen sekä myös syksyllä 2012 valmistuneen tohtori Tapio Nykäsen väitöskirjan.
Tässä linkki tutkimuskuvauksen arviointiin:
http://www.sermones.fi/2011/10/lestadiolaisuustutkimuksen-lahtooletuksista/
Seuraavassa sermones.fi:n analyysi ja arvio syksyllä 2012 Lapin yliopistossa väitelleen Tapio Nykäsen tutkimuksesta ”Kahden valtakunnan kansalaiset Vanhoillislestadiolaisuuden poliittinen teologia”. Sermones.fi julkaisi artikkelin 7.1.2013.
Keitä olivat Suomen Akatemian rahoituksen ohjailijat lestadiolaisuustutkimuksen tapauksessa?
Poliittisella puolella vanhoillislestadiolaisuus on paha sana heille, jotka edelleen pyrkivät vuonna 1903 pidetyn Forssan kokouksen tavoitteisiin muun muassa valtion ja kirkon erottamiseksi ja uskonnonopetuksen poistamiseksi kouluista. Uskonnollisen puolen arvailuissa on pohdiskeluun noussut joitakin nimiä. Liberalistinen fundamentalismi myöskään ei aina välttämättä suvaitse toisinajattelijoita.
Vähänkin mediaa ja sosiaalista mediaa seurannut on havainnut sen kritiikin määrän, jonka vanhoillislestadiolaisuus on saanut osakseen. Mutta juuri näistä motiiveista johtuen tutkimuksen olisi tullut olla tieteellisesti ansioituneiden ja kansainvälisen tiedeyhteisön tunnustamien tutkijoiden käsissä. Asiantuntijatutkimusryhmä olisi tarvittaessa voinut tilata vaikka Lapin yliopistolta jonkin suppeaan alaan kohdistuneen tutkimuksen.
Sermones.fi:llä itsellään on kunnioittavat ja arvostavat asenteet Lapin yliopistoon. Kritiikki, jota tähän astiset lestadiolaisuuden tutkimukset ovat saaneet, ei ole kohdistunut tutkijoihin eikä yliopistoon. Sermones.fi:n etusivulla artikkelissa ”Lars Levi Laestadius on pop” on Lapin yliopiston rehtorin Mauri Ylä-Kotolan ansiokas luento rovasti Laestadiuksen filosofiasta.
Sermones.fi on vuosia sitten kirjoittanut laajan artikkelin esityksineen Suomen arktiseen strategiaan liittyen. Artikkeliin on linkki etusivulla Suurennuslasi maailmalla-osastossa mutta myös tässä: