Teollisuusneuvos Jorma Terentjeffin (1949 – ) elämä on kehityskertomus Oulaisten Matosaaren pelloilta suomalaisen yrityselämän huipulle ja Wall Streetin sykkeeseen.

Elektroniikkateollisuuden yhden huikeimpien menestystarinoiden jälkeen teollisuusneuvos Terentjeff osti vuonna 2000 Iso-Syötteen rinnetoiminnan Pohjois-Suomesta Pudasjärveltä.

Iso-Syöte on valittu vuoden 2012 hiihtokeskukseksi.

Terentjeffin elämäkerran on toimittanut tieto-kirjailija, sotahistorioitsija Mika Kulju.

Elektroniikkateollisuuden historian tekijänä ja yritysmaailman pitkän tien kulkijana teollisuusneuvos Jorma Terentjeff on päässyt tutustumaan myös ihmisten ulkokuoren sisäpuolella olevaan ihmiseen.

Tässä Terentjeffin kokemuksia ihmisestä:

”Ennen vaurastumista en ollut nähnyt ihmisten raadollisuutta tai röyhkeyttä siinä mittakaavassa, mitä olen saanut myöhemmin kokea sekä suurissa että pienissä asioissa. Vaurastumisen yksi suoranainen seuraus oli se, että minulla oli yhtäkkiä paljon ystäviä, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Yleensä nämä ystävät olivat vailla rahaa. Tilanne kärjistyi, kun aloitin sijoitustoiminnan. …. Jotkut kirjeet olivat kohteliaita, kun taas toiset olivat todella röyhkeitä…. Päätimme, että kaikki sijoitusehdotukset ja lahjoituspyynnöt osoitetaan Tarjalle (vaimo). Veto oli täysin oikea, sillä sain suojan pahimmilta ahdisteluilta. Vaimoni oli helpompi tyrmätä huijarit suoralta kädeltä, koska hän ei ollut muuten missään tekemisissä rahanpyytäjien kanssa….”

”Kaiken kokemani jälkeen ihmisihanteeni ovat monella tapaa romuttuneet. Ahneus, kateus ja pahansuopaisuus näyttävät olevan vallalla, olipa ihmisellä enemmän tai vähemmän koulutusta, olipa hän uskovainen tai ei, olipa hän rikas tai köyhä. Vaurastuminen onkin herättänyt minussa kysymyksiä ihmisen perusluonteesta. Mikä saa ihmisen kääntymään auttajaansa vastaan? Mikä saa ihmisen vaikeuttamaan toisen liiketoimintaa vaikka oman etunsa kustannuksella? Miksi uskovainen on valmis pettämään periaatteensa? Miksi tilaisuus tekee joistain ihmisistä ahneita varkaita? ”

”Olen käsitellyt asian niin, että ihmisissä saattaa olla epätoivottuja piirteitä tietokoneen hyötyohjelmien tapaan. Ohjelmistotoimittaja ei sano niitä ohjelmavirheiksi vaan ominaisuuksiksi. Olen alkanut ajatella ihmisistä samalla tavalla. Kateus, ahneus ja epärehellisyys ovat virheiden sijaan joidenkin ihmisten ominaisuuksia. Valitettavasti ihmiseen ei voida ajaa uutta ja korjattua ohjelmistoa, sillä ihmisen perusluonne säilyy samana. Tämän oivalluksen jälkeen olen ymmärtänyt monia ihmisiä paremmin.”

”Kokemuksemme ihmisluonteen pimeistä puolista eivät kuitenkaan ole tehneet minua tai perhettämme kyyniseksi, sillä maailmassa on paljon oikeaa hätää. Hyväntekeväisyydessä olemme noudattaneet samanlaista toimintamallia kuin yrityselämässä. Emme ole pelkästään antaneet rahaa johonkin tarkoitukseen, vaan olemme myös halunneet seurata, miten avustustamme on hyödynnetty. Hyväntekeväisyydessä se tarkoittaa sitä, että raha oikeasti käytetään sovittuun tarkoitukseen. Lahjoitan vaimoni kanssa rahaa kirkon diakoniatyön ja ulkomaanavun kautta suoraan sellaisille henkilöille, jotka työskentelevät avustuskohteissa. Suurta iloa meille on tuottanut muun muassa kirkon ulkomaanavun työ Mosambikissa, jossa lahjoituksemme turvin rakennettiin pieneen kylään kaivoja ja kunnostettiin peltojen kastelujärjestelmiä.”

Pohjoisen teollisuusneuvos Jorma Terentjeff. Toimittanut Mika Kulju. Gummerus 2012.

Ks. sermones.fi:n artikkeleita hakusanalla ”Mika Kulju”.