Paavo Väyrynen on vaalipuheissaan korostanut henkisiä, hengellisiä ja yhteisöllisiä arvoja. Paavo Lipponen puolestaan julkaisi muutama vuosi sitten arvokkaan keskustelunavauksen ”Järki voittaa”.

Kumpikaan heistä ei päässyt presidentiksi eikä presidentin vaalin toiselle kierrokselle. Näkivätkö äänestäjät näitäkään ehdokkaita pintaa syvemmältä? Mitä Pekka Haavisto on todella sanonut ja mitä hän todella ajattelee Suomen presidentin viran hoitamisesta? Siis perimmältään.

Lipposen keskustelunavaus Järki voittaa-teoksessa tarkastelee ja prosessoi käsityksiä sivistyksestä ja intellektuaalisuudesta keskittyen samalla Suomen sekä Suomeen merkittävimmin vaikuttaneiden valtioiden historian merkkitapauksiin ja käännekohtiin niiden menneisyyden hallintana.

Lipposen teoksen tarkoitus on etsiä globalisaation ajan suomalaista identiteettiä. Lipposella ovat mukana Suomen historia ja käännekohdat, suomalaisuus ja pohjoismainen yhteistyö sekä eurooppalaisuus. Puheet suvaitsevaisuudesta ja kansainvälisyydestä eivät ole hänelle vain sanoja, niillä on sisältö. Myös Kreikan tilanteeseen hän ottaa kantaa jo tuolloin.

Väyrystä hänen arvojensa vuoksi äänestäneet varmasti toisella kierroksella äänestävät Sauli Niinistöä, jonka edustaman puolueen arvoja ovat koti, uskonto ja isänmaa. Näin, vaikka he kritisoisivat kokoomuksen linjauksia jopa itseään koskevissa asioissa, tällä hetkellä esimerkiksi kuntakarttasuunnitelmissa tai tulonjaossa.

Mitä ovat SDP:n kannattajien perustelut äänelleen, jonka he antavat presidentin vaalien toisella kierroksella? Siis oman äänen arvoperusta Lipposen teoksen sanoman valossa?

Eu-parlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren heti vaali-iltana antama ilmoitus omasta valinnastaan vaalien toisella kierroksella ei ollut korrektia oman puolueensa ja yleensä vasemmiston kannattajia kohtaan.

Pekka Haavistoa saivat median edustajat vaali-iltana odottaa sovittuun tapaamiseen yli puoli tuntia. Odotuttaminen voidaan tulkita muiden ihmisten yläpuolelle asettumiseksi.