Hämmästyneenä selaa Oulussa ilmestyviä pohjois-suomalaisia päivälehtiä Kalevaa ja Suomenmaata tiistaiaamuna. Maanantaina, edellisenä päivänä 21. helmikuuta oli Tornion Lappia-talolla Lars Leevi Laestadiuksen (1800 – 1861) kuoleman kansainvälinen 150-vuotisseminaari, josta alueen maakuntalehdissä ei ollut sanaakaan. Illalla Luulajan piispa Hans Stiglund piti Alatornion kirkossa Laestadiuksen juhlamessussa merkittävästi ajankohtaisen saarnan. Rovaniemellä ilmestyvä Lapin Kansa tapahtumat kuitenkin huomioi viikon vaihteen lehdessään.

Laestadiuksen nimeä kantavalla herätysliikkeellä on ollut oleellinen merkitys ja vaikutus koko Pohjois-Suomeen jo yhteiskunnallisesti ja poliittisesti. Liikkeen piirissä yhteiskunnallista muutosta ei ole etsitty väkivaltaisilla menetelmillä ja kuitenkin hvyvinvointiyhteiskunta on todellisuutta alueilla, joilta ei järjen mukaan pitäisi kuulua muuta kuin sudenulvontaa. Aihepiirin olisi pitänyt olla korostetusti median uutisoinneissa esillä. Perusluterilaisella etiikalla ja toiminta-ajatuksilla on tehty ihmeitä.

Ilmeisen turhaan Helsingin piispa Irja Askola viime syksynä esitti ajatuksiaan uskontojournalismista. (Ks. sermones.fi:n artikkeli ”Suomenmaalla on etsikonaika!” 9.12.2010).

Sopivasti Laestadius-juhlallisuuksien aihepiiriin liittyen Yle Radio 1:n Ykkösaamussa tiistaina viestintäjohtaja Jussi Lähde arvioi aikaamme, että kahteenkymmeneenviiteen vuoteen Suomessa ei ole kuultu tavallista arkea elävää ihmistä. ”Kaksikymmentäviisi vuotta on korostettu suvaitsevaisuutta, mutta ei suvaitsevaisuutta tavallista ihmistä kohtaan”, sanoi toimittajan haastattelema Lähde.

Lestadiolaiseen herätysliikkeeseenkin kuuluu satojatuhansia Suomen kansalaisia, ja juuri tavallista arkea eläviä ihmisiä. Mitä he ovat saaneet osakseen – nuo tavallistakin tavallisemmat tavallista arkea elävät ihmiset – muuta kuin kritiikkiä ja erityisesti medialta! Ilmeisesti kritisoijat näkisivät Pohjois-Suomen mieluummin susien erämaana ja niiden harvojen ihmisryhmien, jotka siellä asuisivat, mellakoivan nyrkkejään heristäen kasvot vääristyneinä väkivaltaa huutaen.

Alatornion kirkossa maanantai-illan juhlamessussa saarnannut Luulajan piispa Hans Stiglund korosti, miten Laestadius eli kansan parissa ja myös saarnasi siitä näkökulmasta. Hän ei nostanut itseään muiden yläpuolelle. Hän saarnasi ja toimi alhaalta käsin, siinä perspektiivissä, joka lähtee alhaalta. Piispa Stiglundin ruotsin, suomen ja meänkielellä pitämä saarna oli vaikuttava ja kaunis. Meänkieliset ilmaisut olivat hauskoja, Jeesuksen sandaalit olivat remmikengät ja kappale oli kipale, päästä jonkun lähelle oli saarnassa ”likelle”.

Radiopro on taltioinut lähetyksensä Alatornion kirkosta, Laestadiuksen juhlamessusta, nettiin. Kuuntele osoitteesta www.radiopro.fi (Linkki ”Kuuntele hartausohjelmia”)

Sermones.fi:ssä on artikkeleita hakusanoilla ”Laestadius”, ”lestadiolaisuus”, ”Lapin yliopisto”, ”vanhoillislestadiolaisuus”, ”rasismi”.