Liisa, Liisa, Liisa, Rehn ja Niinistö – ja Piia-Noora Kauppi
Sermones.fi kirjoitti tulevasta presidentin vaalista elokuussa 2007 (1.8.2007) seuraavasti: ”Arvailut Suomen seuraavasta presidentistä ja presidentin vaaleista ovat alkaneet. Presidentti Tarja Halosen presidenttikausi päättyy vuonna 2012.
Arvailut ovat siitä mainioita, että niillä voidaan ohjailla ainakin tulevia ehdokasasetelmia ellei sitten valintojakin.
Parasta nostaa nimet esille jo tässä vaiheessa.
Keskustan ykkösenä seuraavissa presidentin vaaleissa on kansainvälisesti erinomaista työtä tehnyt, vakuuttava ja maltillinen EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn. Vasemmiston yhteisehdokkaana tulee seuraavissa presidentin vaaleissa olemaan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Kokoomuksen itseoikeutettu ehdokas on eduskunnan puhemies Sauli Niinistö.
Siinä he ovat.”
Tällä hetkellä tammikuussa 2011 presidenttiehdokkaista on mainittu vihreiden Pekka Haavisto. Yhden puolueen ja varsinkaan pienen kannatuksella Suomen presidentti ei voi tulla valituksi. Vihreiden tulisi saada vasemmistosta ehdokkaalleen tuki. Tarvittavaa, laajaa tukea Haavistolle tuskin olisi odotettavissa.
Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari on asialinjallaan ja asiantuntemuksellaan varteenotettava koko vasemmistoa ja osin ei-vasemmistoa tyydyttävä poliitikko. Hän olisi arvostettu ehdokas, joka tulisi saamaan laajaa kannatusta.
Jaakonsaaren pukeutuminen presidentin itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa ennustaisi asialinjaa ainakin median tavassa kuvata ja tiedottaa presidentin juhlavastaanotosta. Viimeistään vuoden 2010 presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton juhla-asujen pompöösikuvaukset mediassa merkitsivät viimeistä pisaraa kauniista, iloisesta ja tyylikkäästä pukeutumisesta kiinnostuneellekin.
Komissaari Olli Rehn ei ole esittänyt ehdotonta kieltäytymistä puheille hänen presidenttiehdokkuudestaan. Hänen asiallista ja kokenutta työuraansa arvostetaan ja varmaan hänellä on kannatusta kaikkien ei-vasemmistolaisten piirissä keskustan lisäksi. Kannatusta on varmaan myös vasemmistopuolueissa.
Rehnin asenne on ollut aikaisemmin epävarma, mutta Euroopan unionin talouskriisi on saattanut muuttaa ajatukset myönteisiksi kyselyille lupautua Suomen tarjoamaan ehdokkuuteen presidentin vaaleissa. On paras paeta syntyneitä uhkia ja ongelmia. Entiselle EU:n laajentumiskomissaarille ei liene mieluista nähdä Kreikan ja Romanian ongelmien pursuamista muun Euroopan – myös Suomen – rasitteeksi. EU:n laajentuminen ei kaikissa tapauksissa ole tuottanutkaan hyviä tuloksia.
Keskusta on tuonut esiin myös europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen mahdollisena presidenttiehdokkaana. Jäätteenmäellä on kuitenkin poliittinen rasite, jonka kaltaista ei ole Rehnillä. Myöskään Jäätteenmäen persoona ei lämmitä kaikkia. Äänenkäyttö puheissa ja puheenvuoroissa on kova eikä ainakaan median välittämästä persoonasta muutenkaan heijastu lämpöä. Raahelaisen paikallislehden Raahen Seudun päätoimittaja luonnehti kolumnissaan Jäätteenmäkeä kylmänkalseaksi.
Kokoomuksella ovat vaihtoehdot seuraavien presidentin vaalien ehdokkaaksi todella vähissä. Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö on edelleen ehdokas numero yksi, mutta Niinistö itse ei ole vielä lupausta antanut. Kokoomuksen tulisi löytää toinen ehdokas. Kuka hän voisi olla? Liisa Jaakonsaaren lisäksi toinen oululainen nainen, vuoden 2009 alusta Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajana työskennellyt, entinen europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi!
Tietysti voisi arvailla, ettei nuori ammatti-ihminen Kauppi vaihtaisi merkittävää virkaansa ”vain” presidentin virkaan, mutta toisaalta poliittisella ja muulla vaikuttamisella henkinen ilmapiiri presidentin viran ympärillä olisi mahdollista saada niin merkittäväksi – ja niin olisi saatava – , että viran haltijana olisi välttämätöntä olla juuri laajan ja merkittävän työkokemuksen hankkinut henkilö. Suomenkaan presidentin virka ei voi olla vanhentuvien ihmisten eläkevirka, vaikka olisi koulutusta ja työkokemusta! Vuonna 1975 syntynyt Kauppi on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Presidentti Tarja Halonen myös on juristi. Europarlamentaarikkona Kauppi on ollut kymmenen vuotta vuosina 1999 – 2009. Presidentin virassa ei tarvitsi olla loppuikäänsä, viran voisi jättää.
Ks. sermones.fi:n artikkeleita mm. hakusanoilla ”Olli Rehn”, ”presidentin valtaoikeudet”, ”Tarja Halonen”!