Eurooppa kohtaa islamin vai kohtaako? – Maahanmuuttajien integroituminen eurooppalaiseen Suomeen
Eurooppalainen Oulunseutu ry:n järjestämässä Eurooppaa ja islamia koskevassa keskustelutilaisuudessa ”Eurooppa kohtaa islamin vai kohtaako?” maanantai-iltana Oulussa ilmeni, ettei Suomessa pitkäänkin asunut maahanmuuttaja ole vielä välttämättä sisäistänyt, mitä suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen tarkoittaa.
Oulun Kirkkotorin koulutuskeskuksessa käydyn keskustelun käynnisti tohtori, Oulun Islamilaisen seurakunnan imaamin Abdul Mannan puheenvuoro islamista, mitä se on uskontona ja mitä se tarkoittaa yksittäisen muslimin elämässä. Mannan korosti muslimien rauhantahtoisuutta vakuuttaen maahanmuuttajamuslimien olevan hyviä naapureita. Syyskuun 11. päivän isku teki muslimeista itsestään uhreja tekemällä heistä terroristiepäiltyjä.
Tilaisuuden muina puheenvuoron käyttäjinä ja keskustelijoina olivat Eurooppalainen Oulunseutu ry:n puheenjohtaja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ja Oulujoen seurakunnan kappalainen, pastori Ilkka Mäkinen. Puhetta johti Latekoe Lawson Hellu Oulunsalosta.
Mäkinen on pitkään toiminut Saksassa nimenomaan muslimien ja kristittyjen kohtaamistehtävissä. Hänen esittelemänsä kohtaamismalli kiinnosti keskustelijoita ja sen toimivuudesta Suomessa oltiin kiinnostuneita.
Keskustelu sivusi muun muassa koulutusta ja Jaakonsaari perusteli puheenvuorossaan, miksi muslimien oma koulu ei ole suositeltava. Jaakonsaari korosti, että Suomen koulujärjestelmää on kehitettävä niin, että muslimilapsetkin tuntisivat olonsa koulussa hyväksi. Tällä näkemyksellään hän halusi kumota imaami Mannanin ajatuksen erillisistä kouluista muslimeille.
Sermones.fi on artikkeleissaan selostanut suomalaista integraation eli kotouttamisen mallia sekä sitä miten se eroaa Ranskan assimilaatiomallista sekä Hollannin monikultturismista, jonka johdannaisia sovelletaan Isossa-Britanniassa ja Kanadassa. Artikkeleissa esitellään filosofi Juha Sihvolan artikkelia suomalaisesta kotouttamismallista. Tässä mallissa muun muassa koulun on huolehdittava, että kulttuuriseen vähemmistöön kuuluvilla lapsilla on sellaiset kyvyt ja valmiudet, joita tasavertainen toimiminen Suomen kansalaisena edellyttää. Suomen kansalaisuuden periaate voittaa, jos se joutuu ristiriitaan vähemmistökulttuurin kulttuuriperinteen kanssa. Ks. artikkeli ”Niin sanottu suvaitsevainen ja suvaitsevaisuus sietämällä – suvaitsevaisuus kunnioittamalla” (4.3.2008). Artikkeli löytyy myös hakusanalla ”juha sihvola”.