Presidentin valtaoikeuksiin kytkettyä Suomen edustamisen lautaskiistaa on väritetty presidentti Tarja Halosen persoonalla. Jos kahden lautasen ongelma nähdään Suomen perustuslain pykälän 93 ongelmana, ollaan hakoteillä. Ei ole kysymys presidentti Halosen luonteesta eikä hänen vallanhalustaan. On kysymys Suomen perustuslaista.

Oli iloinen yllätys, että Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen tarttui (SK 11.12.) Jälkiruokasessaan presidentin valtaoikeuskeskustelun viimeisiin käänteisiin. Näin hän kirjoittaa: ”Nyt kun kilpaillaan presidentin vallan rajoittamisessa, olisi pohdittava, miten pääministerin valtaa rajoitetaan. Vaalit pakottavat tiettyyn nöyryyteen, mutta toimiiko parlamentarismi käytännössä. Suomeen voi kasvaa vallantäyteinen pääministeri, jonka hallitus on käytännössä erottamaton. Puolueet voidaan lukita valta-asetelmaan, jossa johtavan puolueen puheenjohtaja-pääministeri sanelee ehdot. Tuskin tämmöinen pääministeri tarjoaisi itselleen epäluottamusta – ja muut eivät sitä voisi tehdä”.

Ruokanen kehottaa katsomaan uudestaan, mitä KHO:n presidentti Pekka Hallberg esitti viime kesänä. Hallberg sitoisi presidentin entistä tiukemmin hallituksen kantaan, mutta ei riisuisi häneltä kaikkea valtaa. ”Tätä ståhlbergiläistä linjaa sietäisi vielä pohtia”, Ruokanen kirjoittaa.

Ks. sermones.fi:n artikkelit presidentin valtaoikeuksista. Hakusana ”presidentin valtaoikeudet”. Viimeisiin asiaa tarkastellut artikkeli on ”Presidentin valtaoikeuksissa on ollut ongelmia jos perustuslain kirjainta ja henkeä ei ole noudatettu” (11.11.2009).