Haminan rauhan sopimuksesta on kulunut 200 vuotta.

www.haminanrauha.fi

Sopimus ranskaksi, ruotsiksi ja venäjäksi:

www.histdoc.net/history/fr/frhamn.html

Sopimus suomeksi:

Me KAARLE Jumalan armosta Ruotsin, goottien ja vendien kuningas jne. jne. jne. Norjan Perillinen, Schlewig Hollsteinin, Stormarnin ja Ditmarsenin Herttua, Oldenburgin ja Delmenhorstin Kreivi y.m.. y.m. Teemme tiettäväksi: Että kun Me ja Korkea-arvoisin ja Korkeasti syntynyt Ruhtinas ja Herra, Herra ALEKSANTERI I, rakas veljemme ja sukulaisemme, koko Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias CKasanin Tsaari, Astrakanin Tsaari, Siperian Tsaari, Taurian Kersoneson Tsaari, Pleskovin Herra ja Smolenskon, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen Suuriruhtinas, Vironmaan, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semgallin, Samogitian, Karjalan, Tverin, Jugorian, Perman, Vjatkan, Bulgarian ja muiden maiden Herttua; Ala-Novgorodin, Tsernigorian, Riäsanin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Bielo-Osorian, Udorian, Obdorian, Kondinian, Vitepskin ja Mstislavin Herra ja Suuriruhtinas ja koko Pohjoisen Puolen Hallitsija; Iverian, Kartalinian, Georgian ja Kabardian Herra; Tserkassian ja Vuoriruhtinasten ynnä useimpain Perintöruhtinas ja Päähallitsija; Norjan Perillinen, Slesvigin, Holsteinin, Stormarnin, Ditmarsin, Oldenburgin ja Delmenhorstin Herttua, y.m., y.m. Olemme Me, molemminpuolisen rauhantahdon elähdyttäminä päättäneet, että lujan, varman ja pysyvän rauhan kautta emme ainoastaan lopeta toivotulla tavalla sitä sotaa, joka on syntynyt toisaalta Meidän, valtakuntamme ja alamaistemme ja toisaalta Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisarin, Hänen valtakuntansa ja alamaistensa välille, vaan myös luomme perustan onnelliselle rauhalle, naapurisovulle ja luottamukselle Meidän, Meidän valtioittemme ja alamaistemme kesken ja tämän tarkoituksen saavuttaaksemme olemme puolin ja toisin nimittäneet lähettiläät, jotka olemme oikeuttaneet molemmin puolisilla valtakirjoillamme sopimaan, neuvottelemaan, vahvistamaan ja päättämään varmasta ja pysyvästä rauhasta, nimittäin Me puoleltamme Meille rakkaat luottamusmiehemme, yhden Valtakunnan Herroista, jalkaväen kenraalin, Ritarikuntiemme ritarin ja komentajan, Miekka-Ritarikuntamme suurristin ritarin, keisarillisen Pyhän Andreaksen, Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Annan ritarikuntien ensimmäisen luokan ritarin, korkeasyntyisen vapaaherra herra CURT LUDVIG BOGISLAUS CHRISTOPHER VON STEDINGKin, sekä kenraalimajurin ja Miekka-Ritarikuntamme komentajan, jalon ja korkeasyntyisen ANDERS FREDRIC SKJÖLDEBRANDin, ja Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisari puoleltaan todellisen salaneuvoksen, valtioneuvoston jäsenen, ulkoasiain- ja kauppaministerin, senaattorin, todellisen kamariherran, Pyhän Andreaksen ja Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikuntien, Pyhän Vladimirin suurristin ja Pyhän Annan ritarikunnan ensimmäisen luokan sekä Ranskan Kunnialegioonan ritarin, Preussin Mustan ja Punaisen Kotkan ja Hollannin Union-ritarikuntien ritarin, korkeasyntyisen kreivin NICOLAS ROMANZOFFin, ja Hänen todellisen kamariherransa, Pyhän Vladimirin ritarikunnan toisen luokan suurristin ja Pyhän Annan ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarin, Riddaren med Stora Korset af S:t Wladimirs Ordens Andra och S:t Annæ Ordens Första Class, DAVID ALOPEUksen; Ja ovat sanotut täysivaltaiset lähettilään sopineet kokoontumisesta Haminan kaupunkiin ja ovat, sitten kun ovat vaihtaneet valtakirjojaan ja todenneet ne käyvän tavan mukaan laadituiksi, asianmukaisiksi ja päteviksi, seitsemäntenätoista kulunutta syyskuuta sopineet, vahvistaneet, allekirjoittaneet ja sineteillään vahvistaneet Rauhansopimuksen toisaalta Meidän ja Ruotsin valtakunnan ja toisaalta Hänen Majesteettinsa Venäjän keisarin välillä, mikä sana sanalta kuuluu seuraavasti:

Pyhän [ja Jakamattoman] Kolminaisuuden Nimeen!
Hänen Maj:tinsa Venäjän Keisari ja Hänen Maj:tinsa Ruotsin Kuningas, yhtäläisesti vakuuttuneina siitä, että sodan onnettomuuksien tulee väistyä rauhan etujen tieltä ja palauttaakseen yksimielisyyden ja yhteisymmärryksen heidän valtioittensa kesken, ovat siinä tarkoituksessa nimenneet täysivaltaisiksi lähettiläiksi, nimittäin: Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuningas luottamusmiehensä, herra vapaaherra CURT LUDVIG BOGISLAUS CHRISTOPHER VON STEDINGKin, yhden Valtakunnan Herroista, jalkaväen kenraalin, Hänen ritarikuntiensa ritarin ja komentajan, Hänen Miekka-Ritarikuntansa suurristin ritarin, keisarillisen Pyhän Andreaksen, Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Annan ritarikuntien ensimmäisen luokan ritarin, ja herra ANDERS FREDRIC SKJÖLDEBRANDin, everstin ja hänen Miekka-Ritarikuntansa komentajan.
Ja Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisari herra kreivi NICOLAS ROMANZOFFin, Hänen todellisen salaneuvoksensa, valtioneuvoston jäsenen, ulkoasiain- ja kauppaministerin, senaattorin, todellisen kamariherran, Pyhän Andreaksen ja Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikuntien, Pyhän Vladimirin suurristin ja Pyhän Annan ritarikunnan ensimmäisen luokan sekä Ranskan Kunnialegioonan ritarin, Preussin Mustan ja Punaisen Kotkan ja Hollannin Union-ritarikuntien ritarin, ja herra DAVID ALOPEUksen, Hänen todellisen kamariherransa, Pyhän Vladimirin ritarikunnan toisen luokan suurristin ja Pyhän Annan ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarin, jotka vaihdettuaan asianmukaisessa ja pätevässä muodossa oleviksi todetut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista artikloista.

ART. I.
1. art.

Tästedes tulee rauha, ystävyys ja yhteisymmärrys vallitsemaan Hänen Maj:tinsa Ruotsin Kuninkaan ja Hänen Maj:tinsa Venäjän Keisarin välillä. Korkeat Sopimuspuolet pyrkivät suurinta huomaavaisuutta käyttäen säilyttämään täydellisen sovun, niin keskenään kuin valtioittensa ja alamaistensa kesken ja huolellisesti välttämään kaikkea, mikä tästedes voisi häiritä heidän välilleen onnellisesti palautunutta liittosuhdetta.

ART. II.
2. art.

Koska Hänen Maj:tinsa Venäjän Keisari on osoittanut vankkumattoman aikeensa olla erottamatta etujaan liittolaistensa eduista ja Hänen Kunink. Ruotsin Maj:tinsa toivoo vastaavasti voivansa ulottaa alamaistensa hyödyksi mahdollisimman laajasti tämän rauhan suotuisan vaikutuksen, niin Hänen Kunink. Maj:tinsa vakuuttaa ja sitoutuu mitä lujimmin ja sitovimmin siihen, ettei laiminlyö jotakin, joka hänen puoleltaan voi johtaa pikaiseen rauhantekoon Heidän Maj:tiensa Ranskan keisarin, Italian kuninkaan samoin kuin H.M. Tanskan ja Norjan kuninkaan kanssa niissä suorissa rauhanneuvotteluissa, jotka näiden valtioiden kesken on jo avattu.

ART. III.
3. art.

Hänen Maj:tinsa Ruotsin Kuningas antaakseen vakuuttavan osoituksen toivomuksestaan, että Hänen Maj:tinsa Venäjän Keisarin korkeat liittolaiset saattaisivat jälleen voimaan mitä luottamuksellisimmat suhteet, lupaa myötävaikuttaa mannermaansulkemukseen niillä tarkennuksilla, jotka erityisesti tullaan määräämään pian tapahtuvissa Ruotsin, Ranskan ja Tanskan välisissä neuvotteluissa.

Edelleen Hänen Kunink. Ruotsin Maj:tinsa lupaa, että sen jälkeen kun käsillä olevan rauhansopimuksen ratifiointiasiakirjat on vaihdettu, hän antaa käskyn siitä, että Ruotsin valtakunnan satamat tulee sulkea Ison Britannian niin sota- kuin kauppalaivojen poikkeamiselta, Kunink. Maj:t on kuitenkin pidättänyt oikeuden suolan ja siirtomaatavaroiden tuontiin, joiden käyttö on tullut Ruotsin asukkaille välttämättömäksi.

Omalta puoleltaan Hänen Maj:tinsa Venäjän Keisari sitoutuu etukäteen suostumaan kaikkiin niihin tarkistuksiin, joihin Hänen liittolaisensa voivat havaita oikeaksi ja sopivaksi Ruotsin hyväksi kaupassa ja merenkulussa myöntyä.

ART. IV.
4. art.

Hänen Maj:tinsa Ruotsin Kuningas sanoutuu ehdoitta irti ainiaaksi, niin omasta kuin Ruotsin valtaistuimelle astuvien seuraajiensa ja valtakunnan puolesta, Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisarin ja kaikkien Hänen Seuraajiensa Venäjän valtaistuimelle ja keisarikuntaan hyväksi, kaikista oikeuksistaan ja nimikkeistään allamainittuihin lääneihin, jotka nykyisen sodan kuluessa Hänen Keis. Maj:tinsa aseet ovat Ruotsin Kruunulta vallanneet, nimittäin Kymenkartanon lääniin, Uudenmaan ja Hämeen, Turun ja Porin mukaan lukien Ahvenanmaan saaret, Savon ja Karjalan, Vaasan ja Oulun lääniin samoin kuin Länsipohjaan Tornionjokeen saakka, siten kuin seuraavassa artiklassa tarkemmin rajan merkitsemisestä säädetään.

Mainitut läänit kaikkine asukkaineen, kaupunkeineen, satamineen, linnoituksineen, kylineen ja saarineen, samoin kaikki niihin kuuluva, edut, oikeudet ja tuotot tulevat jatkossa kuulumaan Venäjän Keisarikunnan täyteen omistukseen ja valtaan ja pysyen siihen liitettynä.

Tästä johtuen Hänen Maj:tinsa Ruotsin Kuningas lupaa ja vakuuttaa juhlallisimmin ja kaikkein sitovimmalla tavalla omasta, niin myös kuin seuraajiensa ja koko Ruotsin Kuningaskunnan puolesta, ettei koskaan tee mitään suoria tai epäsuoria vaatimuksia mainittuihin lääneihin, maakuntiin, saariin tai alueisiin, joiden asukkaat, sanotun luopumisen perusteella ovat vapautetut siitä uskollisuuden ja kuuliaisuuden valasta, jonka he ovat Ruotsin Kruunulle tehneet.

ART. V.
5. art.

Ahvenanmeri, Pohjanlahti ja Tornion- ja Muonionjoet tulevat jatkossa muodostamaan rajat Venäjän ja Ruotsin valtakuntien välillä.

Yhtä etäällä rannikoista kuuluvat lähinnä Ahvenanmaan mannerta ja Suomea sijaitsevat saaret kuulumaan Venäjälle, ja ne Ruotsille, jotka lähiten rajoittuvat sen rannikoihin.

Tornionjoen suulla Pirkkiön saari, Röytän satama ja se niemimaa, jolla Tornion kaupunki sijaitsee, muodostavat Venäjän maa-alueen äärimmäiset pisteet, ja raja kulkee ylös pitkin Tornionjokea siihen saakka, kunnes tämän joen molemmat haarat yhtyvät Köngäsen ruukissa; mistä lähtien raja seuraa Muonionjoen juoksua, Muonio-niskan, Yli-Muonion, Palojoens[uun], Ku[t]tasen, Enontekiön, Kelottijärven, Pä[t]tik[kä]n, N[a]imakan, Raunulan ja Kilpisjärven ohi Norjaan.

Näin ilmoitetulla Tornion- ja Muonionjoen kululla kuuluvat ne saaret, jotka sijaitsevat itään syvimmältä virranuomalta, kuulumaan Venäjälle ja ne Ruotsille, jotka sijaitsevat länteen samalta virranuomalta.

Heti ratifiointiasiakirjojen vaihdon jälkeen tulee määrätä kummaltakin puolelta maanmittarit, jotka käyvät rajan pitkin Tornion- ja Muonionjokea tämän edellä viitoitetun linjauksen mukaisesti.

ART. VI.
6. art.

Koska Hänen Maj:tinsa Venäjän Keisari on jo antanut selvän todistuksen siitä lempeydestä ja oikeudenmukaisuudesta, jolla Hänen Maj:tinsa on päättänyt hallita nyt saadun maan asukkaita, ja on jo jalomielisesti, ja omasta halustaan on vakuuttanut heille heidän uskontonsa vapaan harjoittamisen, heidän omistus- ja erioikeutensa; katsoo Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuningas tätä kautta vapautuneensa siitä hänelle muutoin pyhästä velvollisuudestaan tehdä siinä tarkoituksessa tästä varaumia aikaisempien alamaistensa eduksi.

ART. VII
7. art.

Niin pian kuin käsilläoleva sopimus on allekirjoitettu, tulee siitä heti ja välittömästi toimittaa tieto kummankin armeijan ylikäskynhaltijoille ja vihollisuuksien niin maalla kuin merellä tulee sen jälkeen täydellisesti molemmilla puolilla lakata. Jos sellaisia kuitenkin tapahtuu, tulee pitää ikäänkuin tapahtumattomina ja eivätkä ne johda mihinkään muutokseen siinä, mitä tässä sopimuksessa on sovittu. Kaikki se, mitä tänä aikana on otettu tai valloitettu, tulee tarkoin palauttaa.

ART. VIII.
8. art.

Neljän viikon sisällä tämän sopimuksen ratifioinnin jälkeen Hänen Keis. Maj:tinsa joukkojen tulee olla poistuneita Länsipohjasta ja palanneita Tornionjoen yli.

Tämän saman neljän viikon kuluessa ei asukkailta pidä tehdä myöskään minkäänlaisia pakko-ottoja vaan Venäjän armeija saa ylläpitonsa ja elintarpeensa omista Länsipohjan kaupunkeihin perustamistaan varastoista.

Jos meneillään olevien rauhanneuvottelujen aikana keis. joukot ovat tunkeutuneet Ruotsin Kuningaskuntaan jossakin muualla, niiden tulee tyhjentää valloitetut paikkakunnat yllä sanotussa ajassa ja ehdoilla

ART. IX.
9. art.

Kaikki molemmin puolin niin maalla kuin merellä otetut sotavangit, samoin kuin ne, jotka sodan kuluessa on otettu tai annettu panttivangeiksi, tulee palauttaa yhdellä kertaa ja ilman lunnasrahaa niin pian kuin on mahdollista ja viimeistään kolmen kuukauden sisällä sen jälkeen kun tämän sopimuksen ratifiointiasiakirjat on vaihdettu. Mutta jos jotkut vangit tai panttivangiksi otetut henkilöt sairauden tai muiden pätevien syiden vuoksi olisivat estyneet palaamasta isänmaahan vahvistetussa ajassa, ei heidän kuitenkaan siitä syystä tule katsoa millään muotoa menettäneen sitä oikeutta, joka heille on edellä vakuutettu. On myös kielletty maksaa tai asettaa vakuuksia niistä veloista, joita he ovat vankeusaikana tehneet niiden paikkakuntien asukkaiden tykönä, missä heitä on vartioitu.

Molemmin puolin tulee pidättyä kaikista vaatimuksista sellaisissa sitoumuksissa, joita Korkeat Sopimuspuolet ovat tehneet mainittujen vankien elatusta varten, ja kummallakin puolin heidän ylläpidostaan ja matkakustannuksistaan tulee huolehtia kummankin valtion rajalle saakka, missä määrätyt heidän hallitsijoidensa nimeämät komissaarit ovat saaneet tehtäväkseen vastaanottaa heidät.

Suomalaisia sotilaita ja venemiehiä ei Hänen Maj:tinsa Venäjän Keisarin puolelta tällainen palautus koske, mikäli tehdyt antautumissopimukset eivät salli heille päinvastaista oikeutta: ne vangit, upseerit ja muut virkamiehet, jotka ovat syntyneet Suomessa ja jotka haluavat sinne jäädä, tulevat nauttimaan niin hyvin vapauden tähän kuin täyden oikeuden niihin omaisuuksiin, saataviin ja irtaimeen tavaraan, joita he nyt tai vastaisuudessa voivat omistaa Ruotsin Kuningaskunnassa siten kuin tämän sopimuksen 10. art. säätää.

ART. X.
10. art.

Suomalaisilla, jotka nyt oleskelevat Ruotsissa, samoin kuin ruotsalaisilla, jotka oleilevat Suomessa, on täysi oikeus palata isänmaahansa ja hallita niin kiinteätä kuin irtainta omaisuuttaan suorittamatta mitään vientimaksua tai mitään muuta sitä tarkoittavaa veroa.

Molempien Korkeiden Sopimuspuolten alamaisilla, asuivatpa Ruotsissa tai Suomessa, on täysi oikeus asettua yhteen tai toiseen näistä valtioista kolmen vuoden aikana, siitä päivästä lukien, jolloin tämän sopimuksen ratifiointiasiakirjat vaihdettiin, ja ovat velvollisia saman ajan kuluessa myymään tai muuten luopumaan omaisuuksistaan jollekulle sen valtion alamaiselle, jonka alueen he haluavat jättää.

Sellaisten henkilöiden omaisuus, jotka kun sanottu aika on kulunut loppuun, eivät ole vielä täyttäneet mitä on säädetty, tulee laillisin toimenpitein myydä julkisella huutokaupalla, ja kauppasumma omistajalle toimittaa.

Yllä säädetyn kolmen vuoden aikana on kaikkien sallittu käyttää mielensä mukaan omaisuuttaan, minkä loukkaamaton hallinta on heille peruuttamattomasti vakuutettu ja tunnustettu.

He ja heidän asiamiehensä voivat vapaasti kulkea valtiosta toiseen huolehtiakseen asioistaan ilman, että heille toisen valtion alamaisena tuotetaan vähäisintäkään haittaa tai esteitä.

ART. XI.
11. art.

Tästä päivästä lukien vallitsee pysyvä unohdus menneeseen ja yleinen armahdus kummankin puolen sellaisille alamaisille, jotka mielipiteittensä tai toimiensa vuoksi jommankumman Korkean Sopimuspuolen eduksi ovat voineet kuluvan sodan aikana tulla epäilyksenalaisiksi tai joutua syytteeseen. Mihinkään oikeudenkäyntiin heitä vastaan ei tästedes sellaisista syistä voi ryhtyä; jos sellaisiin on ryhdytty, tulee ne mitätöidä ja kumota, ja mitään uutta tuomiota ei niistä tule langettaa. Tämän seurauksena tulee heti kumota haltuunotot kaikkeen takavarikkoon otettuun omaisuuteen ja tuottoihin, jotka tulee palauttaa omistajilleen. Ymmärrettävää on, että niillä, jotka jotka ovat lakanneet olemasta toisen hallitsijan alamaisia, ei ole oikeutta vaatia edeltävän artiklan ehtojen mukaan, elinkoron tai eläkkeen jatkamista, jota he armonosoituksina ovat jo tehdyistä palveluksista saaneet, olivatpa nämä erityisiä myönnytyksiä tai palkkoja.

ART. XII.
12. art.

Kaikki omistusasiakirjat, arkistot ja muut yleiset ja yksityiset asiakirjat, kaaviot ja kartat linnoituksista, kaupungeista ja paikkakunnista, jotka käsilläolevan sopimuksen seurauksena ovat langenneet Hänen Maj:tilleen Venäjän Keisarille, ne kartat ja asiakirjat tähän sisällyttäen, jotka voivat löytyä Maanmittausvirastosta, tulee tarkoin luovuttaa Hänen Keis. Maj:tilleen kuuden kuukauden kuluessa ja jos ei sellaista voida tehdä, viimeistään yhden vuoden kuluessa.

ART. XIII.
13. art.

Heti kun mainitun sopimuksen ratifiointiasiakirjat on vaihdettu, Korkeat Sopimuspuolet kumoavat kaikki takavarikot, jotka on asetettu niin kummankin osapuolen alamaisten omaisuuksille, saataville ja tuloille, kuin myös siellä sijaitseville julkisille laitoksille. Nämä sitoutuvat maksamaan kaiken, mitä ovat velkaa velkojilleen, joita nimetyt yksityiset henkilöt ja yleiset laitokset ovat velaksi myöntäneet sekä hyvittämään tai korvaamaan kaikki näiden hyväksi tulleet korot toiselle Korkeista Sopimuspuolista.

Tuomiovalta kaikkiin vaatimuksiin Korkeiden Sopimuspuolten alamaisten kesken, koskien vaatimuksia, omistusoikeutta tai muita oikeuksia, joita vakiintuneen tavan ja yleisen kansainoikeuden mukaan tulee valvoa päätetyn rauhan jälkeen, tulevat kuulumaan asianomaisille tuomioistuimille, jotka puolueettomasti ja viivytyksettä tulevat tekemään kaikille niille oikeutta, joiden tätä varten tulee turvautua tuomioistuimiin.

ART. XIV
14. art.

Kaikki ne yleiset ja yksityiset velat, joita joko suomalaiset Ruotsissa tai päinvastoin ruotsalaiset Suomessa ovat tehneet, tulee maksaa säädettyinä aikoina ja ehdoilla; ja kun yhteys molempien maiden kesken on sodan aikana ollut keskeytyneenä, niin on vanhentumisaikaa pidennetty siten, 1 tammikuuta 1808 laskien kuusi kuukautta käsillä olevan sopimuksen ratifioinnista, että kenenkään oikeuden ei katsota lakanneen siitä syystä, että sitä ei ole ennalta määrätyssä ajassa valvottu. Vaatimukset, joita siinä tarkoituksessa voidaan tehdä, tulee asianomaisten tuomioistuimien ottaa käsittelyyn ja kummankin hallituksen erityisesti huolehtia niin, että kummankin asianosaisen kesken voidaan jakaa nopeinta ja puolueettominta oikeudenmukaisuutta.

ART. XV.
15. art.

Ne toisen Korkean Sopimuspuolen alamaiset, joille toisessa valtiossa lankeaa omaisuutta perinnön, lahjoituksen tai muun tavan kautta, tulee voida vaikeudetta se vastaanottaa, ja jos niin tarvitaan, nauttia kaikkia lakien suojaa ja tuomioistuinten avunantoa saadakseen hallintaansa ja käyttääkseen hyödykseen niitä oikeuksia, jotka siitä seuraavat; mutta näiden oikeuksien käyttäminen, siltä osin kun ne koskevat Suomessa sijaitsevaa omaisuutta, tulee olemaan sidottu 10. artiklassa vahvistettuihin ehtoihin, minkä kautta omistaja velvoitetaan joko asettumaan maahan asumaan tai myymään tai muutoin luopumaan niistä omaisuuksista, joita he siellä voivat omistaa. Jälkimmäisen vaihtoehdon valitsijoille myönnetään sama aika laskettuna siitä päivästä, jolloin perintö tai lahja heille on langennut.

ART. XVI.
16. art.

Vaikka Korkeiden Sopimuspuolten kesken päätetty kauppasopimus on määrätty olemaan voimassa 17 (29) lokakuuta 1811 saakka, ei Hänen Maj:tinsa Venäjän Keisari tule laskemaan sitä aikaa, jonka tämä on sodan vuoksi ollut keskeytyneenä, mistä syystä Sopimus tulee uudelleen voimaan, huomioon otettavaksi ja noudatettavaksi 1 (13) helmikuuta 1813, kaikelta siltä osin, mikä ei ole ristiriidassa Pietarissa 1 tammikuuta 1807 annetun kauppaa koskevan julistuksen määräysten kanssa.

ART. XVII.
17. art.

Kun ne maat, jotka tämän sopimuksen vaikutuksesta ovat tulleet liitetyiksi Venäjän valtakuntaan, ovat olleet liittyneinä Ruotsiin kauppasitein, jotka pitkä tottumus, naapuruus ja molemminpuoliset tarpeet ovat tehneet lähes erottamattomiksi, ovat Korkeat Sopimuspuolet pitäen tähdellisenä kaikessa säilyttää alamaisilleen sen, mikä voi molemmille osapuolille olla hyödyllistä, sopineet ryhtymisestä toimenpiteisiin niiden yhä läheisemmästä lujittamisesta. Mutta sillä välin ja siihen saakka kunnes tästä asiasta on ehditty tehdä enempiä päätöksiä, ovat Suomen asukkaat oikeutettuja noutamaan Ruotsista malmia, takkirautaa, kalkkia ja kiviä masuunirakennuksiin ja yleensäkin kaikkia muitakin valtakunnan tuotteita.

Ruotsalaisilla on samoin oikeus viedä Suomesta karjaa, kalaa, viljaa, palttinaa, tervaa, lautoja, kaikenlaisia puisia tarvekaluja, puutavaraa ja polttopuita ja yleensäkin kaikkia muitakin tämän Suuriruhtinaskunnan tuotteita.

Tämä kauppa palautetaan ja säilytetään 1 (13) lokakuuta 1811 saakka täysin saman perusteisena kuin ennen sotaa; ja sitä ei voi rasittaa minkäänlaisilla verukkeilla, millään kielloilla tai muilla maksuilla kuin sellaisilla, jotka olivat jo ennen sotaa vahvistettu: niitä rajoituksia kuitenkin lukuunottamatta, joita kummankin kansakunnan valtiolliset olosuhteet voivat tehdä välttämättömiksi.

ART. XVIII.
18. art.

Vuotuinen kaikista maksuista vapaa viidenkymmenen tuhannen setvertin suuruisen viljamäärän laivaus, mikä on ostettu Hänen Keis. Venäjän Maj:tille kuuluvista Suomenlahdella tai Itämerellä sijaitsevista satamista, myönnetään Hänen Maj:tille Ruotsin Kuninkaalle todistettuna, että osto tapahtuu hänen laskuunsa tai hänen toimeksiantonsa perusteella.

Poikkeuksena ovat katovuodet, jolloin viljanvientiä koskee yleinen kielto. Sovitun määrän jäännös voidaan korvata sen jälkeen, kun asianomainen kielto lakkaa.

ART. XIX.
19. art.

Mitä tulee Korkeiden Sopimuspuolien sotalaivojen välisiin tervehdyslaukauksiin merellä, on sovittu, että se perustuu molempien Kruunujen täydelliseen yhdenvertaisuuteen. Kun näiden sotalaivat kohtaavat merellä, tervehdyslaukaukset sovitetaan komentavien upseerien arvon mukaisesti, niin että sitä, jolla on korkeampi arvo, tervehditään ensiksi, minkä jälkeen hän vastaa siihen samalla laukausten määrällä. Mikäli heillä on sama arvo, kummallakaan puolella ei tapahdu mitään tervehdystä. Linnoille ja linnoituksille saavuttaessa, samoin kuin satamaväylällä, tulee saapuvan tai lähtevän ensiksi tervehtiä, minkä jälkeen tähän tervehdykseen vastataan yhtä monella laukauksella.

ART. XX.
20. art.

Mikäli syntyy vaikeuksia niistä kysymyksistä, joita tässä sopimuksessa ei ole päätetty, asianomaiset suurlähettiläät tai täysivaltaiset ministerit tutkivat ne ja ratkaisevat ne ystävyydellä ottaen yhdenmukaisesti huomioon ne periaatteet ja sovinnollisuuden, jotka vallitsevat koko tässä sopimuksessa.

ART. XXI.
21. art.

Korkeiden Sopimuspuolien tulee ratifioida käsilläoleva sopimus ja ja ratifiointiasiakirjat tulee hyvässä ja asianmukaisessa muodossa vaihtaa Pietarissa neljän viikon kuluessa tai aikaisemmin, jos hyväksi havaitaan, siitä lukien, kun tämä sopimus allekirjoitettiin.

Enemmäksi vakuudeksi olemme allekirjoittaneet valtakirjojemme nojalla tämän Rauhansopimuksen, sekä sen sinetillämme vahvistaneet, mikä tapahtui Haminassa 17 (5) syyskuuta 1809.

Grefve NICOLAS ROMANZOFF.
(L. S.)
DAVID ALOPEUS.
(L. S.)

CURT STEDINGK.
(L.S.)
A. F. SKJÖLDEBRAND*.
(L. S.)

Kreivi NICOLAS ROMANZOFF.
(L. S.)
DAVID ALOPEUS.
(L. S.)

CURT STEDINGK.
(L.S.)
A. F. SKJÖLDEBRAND*.
(L. S.)
Olemme siis halunneet ratifioida, vahvistaa ja hyväksyä edellämainitun rauhansopimuksen kaikkine artikloineen, kohtineen ja ehtoineen ja jonka tämän perusteella hyväksymme, vahvistamme ja ratifioimme luvaten ja sitoutuen, niin peruuttamattomasti kuin voi, täyttämään ja toteuttamaan saman rauhansopimuksen sen kaikkine osineen. Enemmäksi vakuudeksi olemme tämän omakätisesti allekirjoittaneet ja antaneet vahvistaa suurella kuninkaallisella sinetillämme, mikä tapahtui hallintokaupungissamme Tukholmassa lokakuun kolmantena päivänä vuonna tuhat kahdeksansataa ja yhdeksän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän jälkeen.

CARL.

LARS V. ENGESTRÖM.

KAARLE.

LARS V. ENGESTRÖM.
(Ensimmäinen osa, joka sisältää pääosin keisarin arvonimien luettelon, on jätetty pois. Se sisältyy ranskankieliseen alkuperäistekstiin.)

(Ensimmäinen osa, joka sisältää pääosin keisarin arvonimien luettelon, on jätetty pois. Se sisältyy ranskankieliseen alkuperäistekstiin.)

Haluamme siis, sen jälkeen kun olemme asiankuuluvasti tutkineet mainitun rauhansopimuksen, sen hyväksyä, vahvistaa ja ratifioida ja täten myös sen koko laajuudessaan hyväksymme, vahvistamme ja ratifioimme; luvaten keisarillisen kunniamme kautta, omasta ja jälkeläistemme puolesta, pitää ja rikkomatta noudattaa kaiken, mitä siinä on säädetty. Enemmäksi vahvistukseksi olemme Me allekirjoittaneet tämän keisarillisen ratifioinnin omalla kädellämme ja antaneet sen alle painaa suuren valtakunnansinettimme, mikä tapahtui Pietarissa 1 (13) lokakuuta tuhat kahdeksansataa ja yhdeksän jälkeen Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän, ja Meidän yhdeksäntenä hallitusvuotenamme.

ALEXANDER.

Riks-Canceller Grefve
NICOLAS ROMANZOFF.

ALEXANDER.

Valtakunnankansleri kreivi
NICOLAS ROMANZOFF.

*)Anders Fredrik Skjöldebrand, 1757-1834, ruotsal. sotilas, myöhemmin kenraali ja kreivi. Teos: Piirustusmatka Suomen halki Nordkapille 1799. Suom. ja selityksin varustanut Kerkko Hakulinen. WSOY 1986.

1 setvertti = noin 210 l.
Käännös suomeksi: Pauli Kruhse.

Takaisin historiasivulle.