Lahjoitusskandaalien, kaappausten ja kaiken muun pahan hämähäkin verkot kertovat siitä, mikä on maailmanmenosta aina tiedetty, mutta jolla on taipumus unohtua niin uskomatonta se on. Se on se, että ihmisten maailmassa on niin paljon pahaa. Edistynyt ja sivistynyt kehitys kuljettaa rinnallaan pahan maailmaa.

Pahan paljastamiseksi ja hallitsemiseksi – pois pahaa ei ole mahdollista ihmisten maailmasta saada – tarvittaisiin muun muassa syvällistä journalismia, tutkivaa journalismia. Sen rinnalle tarvitaan tiedejournalismia. Molemmat journalismin muodot edellyttävät journalistilta syvällistä asioihin paneutumista. Tämä puolestaan edellyttää vahvaa ja laajaa sivistyneisyyden läpäisemää yleissivistystä

Matematiikan opettaja, free lance-journalisti Markus Herva kertoo kokemuksistaan ja havainnoistaan tiedejournalismin kuudennessa maailmankonferenssissa tänä kesänä Lontoossa. Kalevan alakertana (16.7.2009) olleen kirjoituksen otsikko on ”Tiedejournalismin globaalit haasteet”. Herva kertoo konferenssissa puhutuista esimerkeistä pseudotieteen vaikutuksesta eri yhteyksissä ja siitä, miten jo sikainfluenssaa on käytetty hyväksi poliittisesti ja uskonnollisesti.

Herva korostaa artikkelissaan, että länsimainen sivilisaatio perustuu monessa suhteessa järjen käyttöön, rationalismiin. ”Sen kieltäessään länsimainen sivilisaatio kieltää itsensä.”

Tieteeseen kuuluu myös debatti, ”ja se etenee koko ajan. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen kohdalla keskustelua ei käydä enää siitä, että onko sitä tai onko siitä näyttöä, vaan siitä, mitkä sen vaikutukset ovat. Tämä on yksi niistä tieteen ja tiedejournalismin globaaleista haasteista, joihin nyt pyritään etsimään tieteellisiä ratkaisuja”.

Tiedejournalismi palvelee demokraattista yhteiskuntaa. Ongelma on tieteellisten kysymysten muuttuminen poliittisiksi. Näin on Amerikassa, jossa kreationismi ja kantasolututkimus ovat poliittisia kysymyksiä, Herva kirjoittaa.

Yllättävästi Herva mainitsee amerikkalaisen kreationismin useamman kerran ja näkee tieteellä olevan yhteiskunnallisen tehtävän juuri fundamentalismin ja pseudotieteiden edessä.

Hervan havainto fundamentalismin ja pseudotieteiden tieteelle asettamista haasteista pitänee paikkansa, sillä suomalainenkin media on kuluvan Darwinin merkkivuoden aikana julkaissut enemmän fundamentalistiseen kreationismiin ja älykkääseen suunnitteluun liittyvää kuin luterilaista luomisuskoa selventävää tekstiä (ks. sermones.fi:n artikkeleita hakusanalla ”Darwin). Tiedejournalismille on tarvetta Hervan toivomassa muodossa samoin kuin toiselle syvällistä ajattelua edellyttävälle journalismin muodolle, tutkivalle journalismille.