Koulujen pihat kuin vankilassa – sivistys ilmenee kauneutena – uskomatonta piittaamattomuutta ja hoitamattomuutta
Vierailu Raahen muutaman koulun pihalla lukuvuoden alkamista edeltävänä päivänä tyrmistyttää. Näiden parin kolmen koulun pihat ja koulun sisäänkäynnit muistuttivat karuudessaan ankarasti sanoen vankilan pihaa.
Opettajankoulutukseen kuuluu klassisten perusarvojen hyvyyden, kauneuden ja totuuden opiskelu, mutta ainakaan niillä pihoilla, joihin sermones.fi tutustui, ei kauneuden omaksumisesta ollut kovin paljon merkkejä. Eikä hyvyydenkään silloin kun kysytään, mitä on hyvä koulupiha.
Uskomatonta, miten piittaamattomasti lapset voidaan ottaa vastaan aloittamaan uutta lukuvuotta.
Koulujen pihat eivät saa synnyttää mielikuvaa ainakaan vankilan pihasta.
On kysymys lasten viihtymisestä ja hyvästä oppimisesta. On kysymys heidän maailmankuvansa ja maailmankatsomuksensa rakentumisesta.
Koulun pihan portilta alkaen tulisi olla lämmin ja rakastava syli, ja sivistys ilmenee kauneutena.
Sermones.fi on kysynyt aikaisemmissa (16.8.2007, 26.8.2008) koulupihoja koskevissa artikkeleissaan, miten koulun portti odotti lastasi hänen aloittaessaan tällä viikolla uuden lukuvuoden tai peräti ensimmäisen kouluvuotensa?
Edelleen sermones.fin artikkeleissa kysytään: ”Saiko lapsesi käydä koulun pihaan hyvin suunnitellun, kauneusarvoja korostavan jopa kukkasin koristellun portin kautta? Ympäröikö koulun piha-aluetta lämpimin värein maalattu, viimeisen päälle korjattu ja viimeistelty puuaita? Saiko lapsesi lähteä astelemaan vehmasta, hyvin hoidettua, puhdasta, puin, pensain, kukkaistutuksin ja jopa veistoksin kaunistettua monimuotoista piha-aluetta pitkin kohti lämpimästi hymyilevää koulun ovea opettajien jo odotellessa syli avoinna tai ainakin käsi valmiina tervehtimään?
Vai?
Vai odottiko lastasi koulu, jonka metallinen verkkoaita repsotti ja oli useista paikoin maahankin tallattu? Odottivatko lastasi ruosteiset, osaksi vinoon painetut pyörätelineet? Odottiko lapsen askeleita häthätää viime hetkellä epätasaisesti ja tökerösti leikattu koulun pihanurmikko – siellä missä sitä on? Rehottivatko nokkospuskat, mutta eivät kauniit istutukset? Odottiko lastasi vastenmielisen ja ilottoman piha-alueen keskellä koulurakennus, joka repsottavin sälekaihtimin – silmät kiinni – katseli sisääntulijoita?”
Sermones.fi on kirjoittanut edellä lainattua tekstiä elokuussa 2007 ja vieraili elokuussa 2009 alkavan lukuvuoden aattopäivänä muutaman koulun pihalla Raahessa. Alla kerääntynyttä kuvasatoa.
Koulun piha tarjoaisi opettajille ja oppilaille yhteisiä projekteja, joihin olisi mahdollista saada lasten vanhempia mukaan. Aikuiset ovat esikuvia lapsille. Kauneutta ja viihtyisyyttä edistävällä toiminnallaan myös pihapiirissä opettajat tekisivät arvokasta kasvatustyötä. Mahdollisuus osallistua itse pihan hoitamiseen jättäisi lapsiin elämänikäisen vaikutuksen. Vankilaa muistuttavilla pihoilla lasten saama viesti aikuisten maailmasta on negatiivista, he sisäistävät maailmankuvaansa aikuisten piittaamattomuuden, jota mahdollisesti mikään sanoma myöhemmin ei muuta toiseksi.
Tavallisesti koulujen johtajat ja rehtorit sekä muu henkilökunta yhdessä kunnan tai kaupungin edustajien kanssa tekevät kevätkatselmuksen. Vaikka se sellaisenaan ei enää olisi käytäntönä, sen tulisi sitä olla. Katselmuksen jälkeen kunnan ja kaupungin toimesta epäkohdat tulisi korjata, rikkoutuneet kohdat ja laitteet korjata sekä maalaten hoitaa välineet ja aidat siihen kuntoon, missä niiden tulee syksyllä olla.
Mitkä ovat syyt siihen, ettei Raahen kaupungissa ole näin tehty?
Nämä huolehtimiset, huoltamiset, korjaamiset ja parantamiset eivät ole rahasta kiinni.
Merikadun yläasteen koulua rakennettaessa ei kannettu huolta nuorten hyvästä olosta eikä viihtyisyydestä. Luokat sijaitsevat rakennuksen siinä osassa, mikä muistuttaa bunkkeria – pääsisääntulosta tehtiin kaupunkia edustava auditorio- ja kokoustila – ja oppilaspiha sijoitettiin koulun meren puoleiselle kylmälle sivustalle. Nyt piha-alueen meren puoleiseksi raja-aidaksi on onneksi kasvanut vahva suojaava puusto. Koulurakennusta myötäillen asennetut pihalle tuodut kivenlohkareet ja tukevat penkit ovat käytännöllisiä. Ne muodostavat myös esteettisen kokonaisuuden lähes japanilaisen puutarhan tapaan. Nuoret mielellään etsivät istumapaikkoja ja niitä on heille nyt hyvin tarjolla. Valitettavasti kukkaistutuksia on tyttöjen ja poikien puolelta turha hakea. Niille olisi mitä parhaimmat paikat sisäänkäyntien vierellä ikkunarivistöjen alla. Lukuvuoden alkaessa tulisi ovilla olla komeat kukkaryhmät köynnöksineen. Etupihalla, josta opettajat kulkevat, on kauniita pensasistutuksia ja perennoja, mutta täysin rikkaruohojen vallassa.
Kaupunginarkkitehti Yegezu Wondafrashin suunnittelema Raahen lukion piha eri alueineen on ollut toimiva ja se on myös hoidettu hyvin. Kukkaistutukset ovat tehneet pihasta viihtyisän. Nyt kuitenkin perennapenkeistä työntyi horsmaa ja heinää vielä lukuvuoden alkamista edeltävänä päivänä.
Ala-asteen kouluilla tulisi olla lapsille sekä hiekkalaatikot että leikkimökit. Hiekka-alue kiipeilytelineiden alla ei sovi hiekkaleikeille, joille pitää olla rakenteluun sopiva hiekka. Lisäksi hiekkalaatikoiden tulee olla erillään kiipeilytelineistä. Ruusupensaat kaunistavat syksyisillä kukillaan, mutta niiden alle ei voi ryömiä tekemään käytäviä. Koulupihoilla tulisi siis olla tuuheita ja isoiksi kasvavia pensaita, jotka sopivat piilos- ja kätkeytymisleikkeihin. Rajattuja pelikenttiä tulisi jo pienellä koululla olla useampia kuin yksi. Näin on muun muassa Raahen Jokelan koululla, jossa on erikseen kentät raskaammille peleille sekä verkkopallopeleille- ja leikeille.