Yle Radio 1 oli valinnut pitkänperjantain aamumusiikiksi muun muassa Rickhard Wagnerin musiikkia. Wagner jo ajatuksineen on kiistanalainen henkilö, ja hänen säveltämänsä ooppera Parsifal on nähty ei-kristillisenä julistuksena. Miksi siis radion musiikkiosasto oli valinnut hänen oopperastaan musiikkia kristittyjen suureen muistopäivään, pitkäperjantaihin?

Parsifal-oopperassa ovat mukana myötätunto ja anteeksiantamus, mutta sekoitettuina okkultismiin Longinuksen keihäästä ja Graalin maljasta. Ooppera sisältää jo 1200-luvulla tunnetun Parsifalin tarinan. Perustana on Wolfram von Eschenbachin Graal-aiheinen runoelma, jonka säkeistä okkultisen kirjallisuuden mukaan Adolf Hitler luuli löytäneensä, mitä oli etsinyt eli länsimaisen ihmisen tien korkeammille tajunnantasoille.

Wagnerin ooppera valmistui 1870-luvulla. Wagneriin on yhdistetty ideologia arjalaisesta valiorodusta. On sanottu, että unelma arjalaisesta valiorodusta syntyi filosofi Friedrich Nietzschen yli-ihmisajatuksen ja säveltäjä Rickhard Wagnerin rotuaatteen yhteensulautumisesta. Maailmankuvaan kuului esi-aatamilainen luomiskertomus sekä näkemys, että Jeesus oli kookas vaaleavärinen arjalainen.

Parsifalin sisältämä itsensä kehittämisen graalinmalja-oppi myötätunnosta sopii yhteen yli-ihmisopin kanssa. Okkultistinen oppi ja julistus ihmisen asteittaisesta kasvusta ”henkiseen heräämiseen” on aivan muuta kuin kristinuskon julistus syntisten Vapahtajasta.

Markku Ruotsila on tutkimuksissaan Yhdysvaltain kristillisestä oikeistosta kuvannut Yhdysvaltain 1900-luvun Kristillinen identiteetti-liikettä (Christian Identity) sanoin: ”Se oli täysin fasistinen, antisemitistinen ja väkivaltainen ääriryhmien rykelmä, joka 1900-luvun lopulla tarttui aseisiin ja ryhtyi harjoittamaan terrorismia kotimaassa. Tämä liike väitti olevansa protestanttisesti kristillinen ja fundamentalistinen, mutta todellisuudessa siinä oli paljon Raamattuun perustumattomia, okkultisia piirteitä. Kristillinen identiteetti-liike omaksui paitsi esiaatamilaisen luomistarinan myös ajatuksen siitä, että Raamatussa mainitut juutalaiset eivät itse asiassa olleet nykymaailman juutalaisina tuntemia ihmisiä. Tämän teorian mukaan oikeat Raamatun juutalaiset olivat joko anglosaksiset tai ne ja germaaniset kansat, joiden sanottiin hamassa menneisyydessä vaeltaneen pohjoiseen. Ajan saatossa ne olivat unohtaneet kristillisen identiteettinsä eli sen, että kaikki Jumalan juutalaisille lupaamat siunaukset kuuluivat heille ja vain heille. Teoria juontui 1800-luvun alkupuoliskolta… Sillä ei ollut mitään yhtymäkohtia puhdasoppiseen kristinuskoon” (Ruotsila 2008, s. 76).