Ilo ja makeat naurut helisevät vain turvallisessa lukiossa ja turvallisella yläasteella.

Abiturienttien viimeisen tavallisen koulupäivän ilosta on uutisoitu viestejä, joista päätellen potkiaisten ja penkinpainajaisten viettämisen tavoissa on edelleen simputuksen ja nolaamisen kaltaisia piirteitä.

Simputuksen tai nolaamisen kaltaisia ilmiöitä ei tarvita aikanamme, jolloin kaikki nuoret eivät muutenkaan voi hyvin – ja vaikka voisivatkin. Koulun ja oppilaitoksen toimintakulttuurista on vastuussa opettajakunnan ja muun henkilöstön lisäksi kunnan tai kaupungin koko opetustoimi. Varsinkin akateemisesti koulutetuilta opetusalan työntekijöiltä on edellytettävä sivistyneisyydeksi nimettävää ammattitaitoa koulunsa ja oppilaitoksensa toimintakulttuurissa.

Aihepiiristä tulisi jatkaa keskustelua. Se mikä asiassa koskee kastajaisia, monnikasteita lukiossa ja yläkoulun seitsemäsluokkalaisten tullessa yläasteelle, koskee myös abiturienttien lukionsa jättämistä potkiaisineen ja penkinpainajaisineen.

Ks. sermones.fi:n artikkeli ”Nahkiaiset – die schwarze Pädagogik” 20. syyskuuta 2007!