”Ja sittenpä astui sisälle John Morton, kasvot vaaleina, huulet sisäisen mielenliikutuksen aiheutuksesta väristen, kädet lujasti nyrkkiin puristettuina kuin taisteluun menevällä. Vakavin ja varmoin askelin hän kuitenkin saapui äänestyspaikalleen ja vastasi voimakkaalla, läpi laajan kokoushuoneen kajahtavalla äänellä kuvernöörin kysymykseen: aye.”

Mortonin tehtävänä oli ollut antaa viimeinen ratkaiseva sana Amerikan itsenäisyyden julistamisäänestyksessä 4. elokuuta 1776.

”Kun hän oli äänensä antanut, laukesi hänen jännityksensä, hänen kasvoihinsa virtasi uudelleen punainen veri, hänen huulensa eivät enää värisseet, ja hänen nyrkkinsä aukenivat. Hän tunsi suurta sisäistä rauhaa, koska oli suorittanut edustusvelvollisuutensa oikeudenmukaisesti ja omantuntonsa ääntä kuullen.”

John Morton oli Suomen Rautalammin Marttisia. Hänen isänsä oli muuttanut sukunimen Marttisesta Mortoniksi. John Mortonin isoisoisä Martti Marttinen oli Keski-Ruotsin metsistä muuttanut perheineen Amerikan itärannikon Delawaren siirtokuntaan 1600-luvulla.

Marttisten perintötilalla Pennsylvaniassa vuonna 1724 syntynyt Morton oli tunnettu valtiomies ja Pennsylvanian edustaja äänestettäessä Amerikan siirtokuntien itsenäisyydestä Yhdysvaltain vanhassa pääkaupungissa Philadelphiassa.

Amerikan itsenäisyysjulistuksen toinen kappale julistaa: ”Pidämme itsestään selvinä totuuksina, että kaikki ihmiset on luotu tasavertaisiksi, että heidän Luojansa on antanut heille luovuttamattomia oikeuksia, kuten elämän, vapauden ja pyrkimyksen onneen”.

Barack Obama sanoi virkaanastujaispuheessaan 20. tammikuuta 2009: ”On aika … välittää eteenpäin tuota arvokasta lahjaa ja jaloa ajatusta, joka on kulkenut sukupolvelta toiselle: Jumalan lupausta siitä, että kaikki ovat tasa-arvoisia ja vapaita ja että kaikki ansaitsevat mahdollisuuden tavoitella mahdollisimman onnellista elämää”.

Obama nosti Amerikan peruskirjat olohuoneen kirjahyllystä keittiön pöydälle.

John Mortonin ääni oli ratkaissut itsenäisyysjulistuksen ja kongressin puheenjohtaja julisti, että kaikki kolmetoista silloista siirtokuntaa olivat yhtäpitävästi äänestäneet irtautumista Englannin vallan alaisuudesta ja julistautuneet Amerikan liittovaltioksi. Vapautumisen voitoksi alkoi kokoustalon tornissa kello soida. Kellon nimenä on tuosta vuoden 1776 heinäkuun 4. päivän hetkestä alkaen ollut vapauden kello, the liberty bell.

”… Yhdysvallat on jaksanut eteenpäin. Se ei ole ollut vain korkeimpien johtajien taitojen ja näkemysten ansiota. Se on ollut seurausta siitä, että kansamme on säilyttänyt uskonsa esi-isiemme ihanteisiin ja pysynyt uskollisena maamme perustaneille asiakirjoille”, Obama julisti.

”Kansakuntamme isät … vaaran uhatessa he kirjoittivat perustuslain varmistaakseen lain ja ihmisoikeudet, perustuslain, joka lunastettiin sukupolvien verellä. Nuo ihanteet valaisevat maailmaa yhä, emmekä luovu niistä …”, Obama puhui koko maailmalle.

Obaman puhetta kuunteli ja seurasi koko maailma. The Liberty Bellin ääni kiiri kauas.

Itsenäisyyskello, vapauden kello The Liberty Bell oli aloittanut soittonsa 4. heinäkuuta 1776. ”Myöskin edustajat ja kansa ilmaisivat ilonsa riemuhuudoin; se valtasi ensin kongressin istuntosalin, levisi sieltä Philadelphian kaupunkiin ja eteni eri valtioihin ja maailman kaikkiin ääriin. Hetki oli maailmanhistoriallisestikin sangen tärkeä ja merkityksellinen.”

Yhdysvaltain peruskirjoja ovat itsenäisyysjulistus sekä vuodelta 1787 lähtöisin oleva valtiosääntö, perustuslaki, johon on kirjattu muun muassa kansalaisten perusoikeudet.

Itsenäisyysjulistuksessa todetaan: ”Iso-Britannian nykyisen kuninkaan historialle ovat olleet ominaisia toistuneet loukkaukset ja vallananastukset … lähettänyt virkamiehiä kiusaamaan kansaamme ja nylkemään sen putipuhtaaksi. … on … rosvonnut …hävittänyt … polttanut … surmannut … ovat häpeällisiä sivistyneen kansakunnan johtajalle”.

Obama: ”Tänä päivänä olemme yhdessä koska valitsimme pelon sijaan toivon ja selkkauksen ja eripuran sijaan yhtenäisyyden. … Tunnustamme maamme suuruuden tietoisina siitä, että se ei ole itsestäänselvyys. Se ei ole ollut heikkojen matka … Tätä matkaa jatkamme tänään. … Tästä päivästä lukien meidän täytyy ottaa itseämme niskasta kiinni, kääriä hihat ja alkaa taas muokata Amerikkaa uudelleen. …Olemme yhä nuori kansakunta, mutta kuten pyhä kirja sanoo, on aika jättää lapsellisuus syrjään.”

Itsenäisyysjulistuksessa ei orjuus vielä lakannut vastoin julistuksen alkuperäisen tekstin laatijan Thomas Jeffersonin tahtoa, mutta nyt Obama julisti: ”Uskomme, että roturiidat hälvenevät pian, että maailman kutistuessa yhteinen ihmisyytemme astuu pian näyttämölle ja että Amerikan on esitettävä oma osansa uuden rauhan aikakauden tuomiseksi maailmaan”.

”Sanon nyt kaikille tätä lähetystä katseleville … tietäkää, että Amerikka on ystävä jokaiselle kansalle ja jokaiselle miehelle, naiselle ja lapselle joka tavoittelee rauhallista ja ihmisarvoista tulevaisuutta, ja että olemme taas kerran valmiita ottamaan ohjat. … kestävän vakaumuksen turvin…. Turvallisuutemme perustuu oikeutettuun asiaamme, esimerkkimme voimaan, nöyryyden ja maltillisuuden hillitseviin luonteenpiirteisiin.”

”Me olemme tuon perinnön vartijoita.”

Yhdysvallat on rakentunut aatteen varaan ja tuota perintöä Obama julisti hoitavansa yhdessä maansa muiden kansalaisten kanssa.

”Emme aio pyydellä anteeksi elämäntapaamme emmekä lakkaa puolustamasta sitä. Niille, jotka pyrkivät päämääriinsä harjoittamalla terroria ja teurastamalla viattomia, sanon tämän; henkemme on vahvempi, eikä se murru. Olemme täällä teitä pidempään, ja me päihitämme teidät.”

Itsenäisyysjulistus: Ison-Britannian nykyinen kuningas … ”on pakottanut … on lietsonut …sodankäyntitapana on tunnetusti tuhota kaikki ikään, sukupuoleen ja säätyyn katsomatta. … Ruhtinas, jonka luonnetta täten leimaavat kaikki teot, joilla voidaan luonnehtia hirmuvaltiasta, ei ole sopiva vapaan kansan hallitsijaksi”.

Obama puhui yhteisestä ihmisyydestä ja itsenäisyysjulistus perustelee näkemyksensä englantilaistenkin synnynnäisellä moraalitajulla ”Olemme vedonneet heidän synnynnäiseen oikeudentajuunsa ja jalomielisyyteensä, … ” Vetoaminen on kuitenkin ollut turhaa. ”Meidän on siksi …pidettävä heitä, samoin kuin pidämme muuta ihmiskuntaa, vihollisinamme sodassa, ystävinämme rauhassa.” Obama on silti toiveikas ”maailman kutistuessa”, sillä ” yhteinen ihmisyytemme astuu pian näyttämölle” ja juuri Amerikka on maailman johtaja ”ja että Amerikan on esitettävä oma osansa uuden rauhan aikakauden tuomiseksi maailmaan”.

Amerikka on Obaman johdolla valmis jo nyt ojentamaan kätensä ”jos suostutte avaamaan omanne nyrkistä”, Obama julisti vallankäytöllä asioita ratkoville. ”Muslimimaailmalle etsimme uutta tietä eteenpäin yhteisten intressien ja molemminpuolisen kunnioituksen pohjalta.”

Obama ei maininnut pahan akselia, vaan vielä laajemman eli väkivallan ja vihan verkostot.

Yhdysvaltain peruskirjaa koossa pitävä jänne on vapaus, liberty. ”Monenkirjava perimämme on voimavara, ei heikkous. Olemme kansa, johon kuuluu kristittyjä ja muslimeja, heprealaisia ja hinduja – sekä ateisteja” Obama muotoili ja yhtyi tässä Yhdysvaltain perustajaisien väitteelle, että Euroopan valtiot perustuisivat nationalismille ja Yhdysvallat vapauden periaatteelle.

Founding Fathers, perustajaisät, olivat olleet siinä käsityksessä, että heiltä puuttuivat eurooppalaisten kansallinen itsekkyys ja itsekeskeisyys.

Vapauden periaate oli otettu Ranskan valistusaatteista. Niitä Yhdysvaltain perustajaisistä tunsivat erityisesti keskeiset henkilöt Jefferson ja George Washington.

Vapauden ja ihmisyyden periaatteiden sekä oman kansakunnan puolustamisessa Yhdysvallat on kohdannut dilemmoja, joissa ei arvostelijoita ole puuttunut. Päänahka on tullut nyljetyksi valtiolta, jossa se on voitu konkreettisestikin nylkeä kuten suomalaiselta uudisasukas Puraisen emännältä, joka kuitenkaan ei ollut veritekoon syypää.

Jyväskylän yliopiston yleisen historian professori emerita Aira Kemiläisen mukaan Yhdysvaltojen ongelmiin vapauden ja moraalin yhteensovittamisessa on ollut syynä muun muassa se, että amerikkalaiset ovat olleet ”korkeinta johtoa myöten verraten tietämättömiä muiden maiden asioista”. Islamilaisen maailman amerikkalaisvastaisuuden syinä eivät ole kuitenkaan amerikkalaisuuden itseilmaisun kielteiset piirteet vaan amerikkalaisuuden yleinen liittyminen länsimaiseen ajatteluun kansalaisten vapaudesta, kansanvallasta ja ihmisoikeuksista, Kemiläinen arvioi.

Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus vapaiden ja itsenäisten valtioiden perustamiseksi pitäytyi valistusajan luonnolliseen uskontoon kansojen Kaitsijasta ”Ja tämän julistuksen tueksi, luottaen vakaasti jumalallisen Kaitselmuksen suojeluun …”, on Jefferson kirjannut ja toiset perustajaisät allekirjoituksellaan vahvistaneet. Jo itsenäisyysjulistuksen alkukappale perustelee tavoitteen eli siirtokuntien vapauden ja itsenäisyyden oikeutukset luonnonlaeilla ja luonnon Jumalalla sekä ihmiskunnan mielipiteiden säädyllisellä kunnioittamisella.

Yhdysvaltojen peruskirjojen rationalistiseen – järjellä ymmärrettävään – valistusajan luonnolliseen uskontoon Obama liittää kalvinismin hengessä protestanttisen etiikan. ”Menestyksemme avaimena olevat arvot – kova työ ja rehellisyys, urheus ja oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja avoin mieli, lojaalius ja isänmaallisuus – ovat yhä ennallaan. Ne ovat tosia.”

Obama muistuttaa, että juuri näillä arvoilla Amerikka on aikanaan rakennettu ja ne ovat olleet käytössä sen jälkeenkin. ”Ne ovat olleet kehityksen hiljainen taustavoima koko historiamme ajan. Vaaditaan siis paluuta noiden totuuksien äärelle. Meiltä vaaditaan nyt uutta vastuullisuuden aikakautta – jokaisen amerikkalaisen on tunnustettava, että meillä on velvollisuuksia itseämme, maatamme ja maailmaa kohtaan. Ne ovat velvollisuuksia … ”

Obama ei mainitse nimeltä missiota, mutta sanoihin velvollisuudesta maailmaa kohtaan voinee katsoa sisältyvän amerikkalaisen missioajatuksen ei-amerikkalaisia kohtaan ja lausuuhan hän aikaisemmin puheessaan, että perustuslain ihanteet yhä valaisevat maailmaa. Tässä, puheensa loppupuolella, hän perustelee velvollisuuden Jumalan kutsulla, joka lopulta on ”vapautemme ja uskomme perimmäinen merkitys”. Vastaavasti yli 220 vuoden takainen itsenäisyysjulistus toteaa. ”Sen tähden me, Amerikan Yhdysvaltain edustajat, kokoontuneina yhteiseen kongressiin, vedoten maailman Korkeimpaan Tuomariin aikomustemme oikeutuksena…”

Ainoastaan valkoiset anglosaksit tuntevat kalvinistisen protestanttismin ahkeruutta ja työteliäisyyttä synnyttävän etiikan. Obaman piti puhua virkaanastujaisjuhlallisuuksissa myös niille amerikkalaisille, joiden kulttuureissa tai elämäntavoissa ei ole lähtökohtia Amerikan nousulle vaikka sen peruskirjat olisivat avattuina keittiön pöydällä. ”Tunnustamme maamme suuruuden tietoisina siitä, että se ei ole itsestäänselvyys. Se täytyy ansaita. Matkaamme eivät ole kuuluneet oikopolut eivätkä kompromissit. Se ei ole ollut heikkojen matka: niiden, jotka laiskottelevat … tai … tavoittelevat vain vaurautta ja kuuluisuutta.”

Obamalta lähti siis nykypäivänä harvinaista viestiä myös laiskoille ja yleensä vetelehtijöille sekä epärehellisille ja rahoja pinnallisin keinoin kääriville julkisuuden henkilöille.

S. Ilmonen, Delawaren suomalaiset. Karisto Oy 1988. Ensimmäinen painos 1938.

Aira Kemiläinen, Amerikan nationalismi ja vapauden aate. Esitelmä Suomalaisen Tiedeakatemian vuosikokouksessa 14.4.2003.