Yllättävä kaasukriisi Balkanilla sekä Etelä- ja Keski-Euroopassa keskellä talvipakkasia on osoitus siitä, ettei machiavellistinen valtapolitiikka ole kadonnut sivistyneestä, koulutetusta ja modernista ajastamme, siis Euroopasta. Venäjän kaasupolitiikka, jossa Ukrainan maksuhäiriöillä kiristetään muutakin Eurooppaa antaa kiusallisen kuvan Venäjästä. Eihän sen pitänyt olla Neuvostoliitto. Eurooppalainen Venäjä vain.

Helsingin yliopiston Värrön tutkimusaseman johtaja maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Veli Pohjonen toteaa (Kaleva 31.12.2008), että politiikan välineeksi nousseella maakaasulla on yllättävä vaikutus Suomeen. ”Maakaasun vaikutusketjun päässä on piskuinen lämpömuromme, puupelletti.”

Suomi on tällä hetkellä Euroopan merkittävimpiä puupelletin tuottajia. Siitä myydään kolme neljännestä ulkomaille, valtaosa Ruotsiin. Esimerkiksi Kuusamon pellettitehtaan pelletit palavat Hässelbyn voimalassa Tukholman esikaupunkialueella.

Pohjosen mukaan tiiviiksi ja kuivaksi puristettua pellettiä voi kuljettaa kuorma- ja tankkiautoissa, junavaunuissa ja laivoissa. Näin sitä voi kuljettaa maakaasun varavoimaksi Keski- ja Etelä-Eurooppaan.

Pelletti on Euroopan unionin alueen pientaloasujille maakaasun varavoima, joka kiinnostaa heitä sitä enemmän mitä useammin Venäjältä EU-verkkoon myytävä kaasu joutuu politiikan pelinappulaksi, Pohjonen kirjoittaa alakerta-artikkelissaan.

Keski- ja Etelä-Euroopassa on omakotitaloihin ostettu jo kymmeniä tuhansia pellettitakkoja lisälämmön varalle. Eniten pellettitakkoja on hankittu Ukrainan kaasuputken länsipäätä lähellä olevaan Italiaan, Pohjonen tietää.

Pohjonen kannustaa pitämään puupelletti mielessä, kun Suomen metsätaloudelle etsitään uusia vaihtoehtoja. ”Viejämaa Suomelle olisi luontevaa entistä näkyvämpi osa Euroopan pellettikaupassa.”

Hän kannustaa myös ottamaan haltuun pelletin hinnoittelu, ”joka on tänään mysteeri sekä pienemmille että suuremmille asiakkaille.”

”Vaikka Venäjä ja Ukraina sopisivat kaasukiistansa, sama tilanne voi olla edessä taas vuoden 2009 lopussa. Siksi pelletin merkitys maakaasua korvaavana uusioenergiana kasvaa.”

Pohjosen käsityksen mukaan maakaasukiista lisää pellettien kysyntää, ja siksi on vain ajan kysymys milloin pellettienergiaa aletaan noteerata maailman tavarapörsseissä. Pohjosen mielestä olisi luontevaa lukea päivälehtien ja internetin taloussivuilta päivittäinen kansainvälinen noteeraus ”tuotteelle Pohjoismainen pelletti Suomessa” samaan tapaan kuin sieltä luetaan päivittäiset hinnat raakaöljylle Dubaissa, maakaasulle Pohjanmerellä, kivihiilelle Australiassa ja bioetanolille Chigagossa.