Sermónes

Kuluva vuosi 2009 on kahdella ja kolmellakin tavalla luonnontieteen juhlavuosi. Charles Darwinin (1809 – 1882) syntymästä on kulunut tähän vuoteen mennessä 200 vuotta. Hänen pääteoksensa ”Lajien synty” ilmestymisestä on kulunut 150 vuotta. Lajien synnyssä on esitelty evoluutioteoria. Viime vuonna ilmestyi suomeksi ensimmäistä kertaa matkapäiväkirja ”Beaglen matka” Darwinin viisi vuotta kestäneeltä tutkimusmatkalta Etelä-Amerikan rannikolle Tulimaan vaarallisille vesille ja muille huonosti tunnetuille alueille. Beagle oli Englannin hallituksen vuonna 1831 lähettämä kartoitusalus, jonka kapteeni oli maineikas Robert FitzRoy. Beaglen matka tehtiin siis vuosina…

Read More Read More

”Ja sittenpä astui sisälle John Morton, kasvot vaaleina, huulet sisäisen mielenliikutuksen aiheutuksesta väristen, kädet lujasti nyrkkiin puristettuina kuin taisteluun menevällä. Vakavin ja varmoin askelin hän kuitenkin saapui äänestyspaikalleen ja vastasi voimakkaalla, läpi laajan kokoushuoneen kajahtavalla äänellä kuvernöörin kysymykseen: aye.” Mortonin tehtävänä oli ollut antaa viimeinen ratkaiseva sana Amerikan itsenäisyyden julistamisäänestyksessä 4. elokuuta 1776. ”Kun hän oli äänensä antanut, laukesi hänen jännityksensä, hänen kasvoihinsa virtasi uudelleen punainen veri, hänen huulensa eivät enää värisseet, ja hänen nyrkkinsä aukenivat. Hän tunsi suurta sisäistä…

Read More Read More

Raahen Härkätorin apteekin vanhat tilat näyttävät vielä olevan tyhjillään apteekin siirryttyä uusiin tiloihin. Härkätorin puistoon välittömästi liittyvänä tiloihin tulisi perustaa kaupungin yhteinen olohuone. Tässä jälleen haaste Raahen yrittäjille ja samalla kaupungille! Aikamme suorastaan haastaa julkisen olohuoneen perustamiseen työssäkävijöiden, opiskelijoiden ja päivisin kaupungilla liikkuvien istahtamis-, oleilu- ja kohtaamispaikaksi. Sohvat lukemisineen sekä työpöydät pistorasioineen tietokoneita varten sekä tentteihin, kokeisiin ja seuraavan päivän oppitunneille valmistautumispaikkoina tulisivat pian suosituiksi. Taiteilijasielut vain istuisivat ihmisiä tarkkaillen, ehkä jonkin merkinnän muistiinpanoihinsa tehden. Lautapelit olisivat tarjolla niistä kiinnostuneille….

Read More Read More

Raahesta voisi löytyä miljonäärejä sen verran, että hanke suoran junayhteyden saamiseksi Raahen ja Oulun välille voisi lähteä alulle. Bussiliikenne ei ole tarjonnut Raahen ja Oulun välisiin opiskelu- ja työssäkäyntimatkoihin InterCity-liikennettä. Opiskelijoiden on ollut pakko asua Oulussa ja työmatkaliikenne on täytynyt tehdä omalla autolla. Samoin aikuisopiskelijoiden on kuljettava päivittäiset matkansa omalla autolla. Tarve nopeisiin ja joustaviin liikenneyhteyksiin on polttava. Raahesta Ouluun on matkaa noin 77 kilometriä. Suora junaraide lyhentäisi matkan vain osaan tuosta. Vastaavasti aikaa ei menisi paljon. Raahen ja Oulun…

Read More Read More

Voit osallistua pihabongaukseen! Tänään ja huomenna järjestettävä lintutapahtuma on tarkoitettu kaikille! Tarkkaile tänään lauantaina 24. tammikuuta tai huomenna sunnuntaina 25. tammikuuta tunnin aika lintuja omalla pihallasi tai muulla sopivalla paikalla! Ilmoita havaintosi! www.pihabongaus.fi

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen on tehty satoja koulu-uhkauksia. Uhkausten tekijöitä on jouduttu viemään jopa pakkohoitoon. Kun puuttuvat moraali ja terve järki, teot ja toimintatavat ovat mitä tahansa. Näin oli myös Suomen viimeisten sotien aikana. Kouhot, kouhastit, kaiken maailman tyhjäntoimittajat ja kiusantekijät sotilaiden sekä siviilien keskellä lisäsivät paineita, joita itse sodassa oli jo yli voimien. Lisäksi olivat toisinajattelijat. Sari Näre ja Jenni Kirves ovat toimittaneet kirjan ”Ruma sota. Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia”. Toimittajat ovat artikkelikokoelmallaan halunneet nostaa esiin Suomen…

Read More Read More

Posti julkaisee huomenna 22. tammikuuta merkkivuoden 1809 Kansakuntaa rakentamaan-juhlapostimerkit. Ensipäivänleimaus on Postimuseossa, Helsingin pääpostitalossa kello 10 – 18. Pienoisarkin suunnittelija signeeraa postimerkkiarkkeja. Suunnittelija on professori Tapani Aartomaa. Ensipäiväntapahtuman suoramyynnissä olevien 250 pienoisarkin kultafolioinnissa on käytetty aitoa 22 karaatin kultaa. Pienoisarkit on numeroitu. Julkaisun oheistapahtumissa nähdään Suomen sodan 1808 – 1809 aikakauden univormuihin pukeutuneita tykkimiehiä. Kello 12 aikaan päivällä luentotila Kuvertissa on luento Porvoon valtiopäivistä 1809. Luennon pitää Porvoon museon museonjohtaja Merja Herranen. Samanaikaisesti Kansakuntaa rakentamaan-pienoisarkin kanssa ilmestyvät Monikulttuurinen Suomi-postimerkkivihko ja…

Read More Read More

Yle Radio 1:n kuuntelijat ovat suorissa kontaktiohjelmissa usein kiitelleet kyseisen kanavan ohjelmia ja yhtyneet vuosien takaiseen ainakin toimittaja Juha Virkkusen toistamaan lausahdukseen ”Onneksi meillä on Ylen ykkönen!” Radio 1:n kuuntelijat ovat kokeneet tulleensa palvelluiksi arvostuksiaan vastaavalla tavalla ja muut radiokanavat ovat suurimmaksi osaksi jääneet kuuntelematta. Avasipa radion Lukupiirin, Ykkösaamun tai Klassisen musiikin toivekonsertin aikaan tiedossa on ollut hyvää suomenkieltä, tyylitajua ja esillä olevien asiakokonaisuuksien ammatillista hallitsemista. Myös lapset on kontaktiohjelmissa pyritty kohtaamaan asiantuntemusta ja hyviä käytöstapoja noudattaen. Lauantaiaamupäivisin lähetetty lastenradio,…

Read More Read More

Kansakuntaa rakentamaan! Merkkivuosi 1809 www.1809.fi http://www.1809.fi/merkkivuosi_1809/esi … eri/fi.jsp www.markesaret1809.se www.1809.fi/lyhyesti/ru.jsp

Tässä artikkelissa esitellään Antti Kujalan kirjan jälkimmäinen osa, jossa tarkastellaan rintamantakaisten sotavankileirien sotavankisurmia jatkosodassa. Rintaman taisteluolosuhteissa tehtyjä sotavankisurmia – joista Kujala kirjoittaa kirjansa alkuosassa – käsitellään sermones.fi:n 9. tammikuuta päivätyssä artikkelissa. Kujala on jättänyt kirjassaan mainitsematta asemaltaan pataljoonankomentajaa alempien sotarikoksista tuomittujen henkilöiden nimet. Sekaannuksen välttämiseksi on viitattu heidän kotipaikkakuntaansa tai heistä on käytetty sukunimen etukirjainta. Dosentti Antti Kujala nostaa tutkimuksessaan ”Vankisurmat. Neuvostovankien laittomat ampumiset jatkosodassa” esille myös kysymyksen, oliko Suomi jatkosodan aikana enää oikeusvaltio, kun sotavankeja kohtaan harjoitettiin niin laajassa…

Read More Read More