Raahen kaupunginhallitus on 17. marraskuuta 2008 päättänyt sisällyttää Raahen 2009 – 2010 kaavoitusohjelmaan esiselvitystyön mahdollisuudesta perustaa kansallinen kaupunkipuisto Raaheen. Kysymyksessä on sermones.fi:n omistajan Valma Kukon kuntalaisaloite kansalliseksi kaupunkipuistoksi Raahen Kaupunginrannan alueelle.

Kaupunginhallitus on päättänyt myös, että ympäristöministeriön ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen edustajien kanssa aloitetaan neuvottelut kansallisen kaupunkipuiston perustamista koskevan esiselvitystyön sisällöstä.

Sermones.fi kirjoitti 19. helmikuuta kuluvana vuonna, että ”Raahessa olisi kaksikin kansalliseksi kaupunkipuistoksi sopivaa aluetta”. Esitys lähti prosessoitumaan sermones.fi:n yhden hengen toimituksen ajatuksissa kuntalaisaloitteeksi, josta on nyt ympäristölautakunnan päätösten, kaavoituspäällikkö Kaija Seppäsen selvitystyön sekä teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen päätösten jälkeen muodostunut koko Raahen kaupungin päätös.

Kukon esityksestä ja aloitteesta sermones.fi:n pohjalta ilmenee, että kansallinen kaupunkipuisto-hanke tarkoittaisi laajaa kokonaisuutta perustamisvaiheessa ja myöhemmin puistoa ylläpidettäessä.

Myös kaavoituspäällikkö Seppänen on korostanut hankkeen olevan laaja kokonaisuus, jolla olisivat vaikutukset myös kaupungin kaavoitusyksikön henkilöresursseihin.

Kukko on tehnyt esityksensä tietämättä, että Raahessa on kansallisen kaupunkipuiston perustaminen ollut esillä aiemminkin eli vuonna 2001. Tuolloin on tutkittu mahdollisuutta, että kansalliseen kaupunkipuistoon sisällytettäisiin Raahen pohjoinen saaristo, osa pohjoisten mannerrantojen alueesta ja vanhaan kaupunkiin rajoittuva rantavyöhyke. Selvitystyö keskeytyi pohjoisten mannerrantojen osayleiskaavan laadinnan ja muiden kaavoitustöiden vuoksi.

Syntyisi hieno kokonaisuus, jos Raahe saisi toteutumaan saaristoistaan ja mannerrannoistaan lähtien saumattomasti kaupungin ydinkeskustaan ulottuvan arvokkaan Kaupunginrannan sisältävän kansallisen kaupunkipuiston.

Aivan varmasti valtiovalta suhtautuisi hyvin selvitettyyn ja suunniteltuun hankkeeseen myönteisesti.

Kansallisella kaupunkipuistolla olisi suuri ekologinen, terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava, kasvatuksellinen, tutkimuksellinen ja kulttuurinen merkitys

Kysymyksessä olisi rahassa mittaamattoman perintökalleuden hoitaminen omaksi ja tulevien sukupolvien iloksi ja muuksi hyväksi elämäksi.

Hakusana artikkeliin ”Raahessa olisi kaksikin kansalliseksi kaupunkipuistoksi sopivaa aluetta” 19.2.2008: kaupunginranta