Voisiko yhteiskuntamme tulla jälleen niin turvalliseksi, että luuta oven päällä riittäisi merkiksi siitä ettei isäntäväki ole tällä kertaa kotosalla?

Huhuilu eettisyyden ja moraalisuuden perään on alkanut voimistua.

Pitihän moraalin pohjamudan olevan näkyvissä jo silloin, kun urheilun piirissä suurimman moraalisen kriisin aiheutti luvattomien tekojen julkituleminen, ei se, että oli tehty luvatonta.

Sermones.fi:n omistaja tuntee omakohtaisina kokemuksinaan kahden opettajan – lukion vanhemman lehtorin ja koulunjohtajan – sanat oppilailleen ”luntata saa, mutta ei saa joutua kiinni”. Samoin kasvatettiin poikia antiikin Spartassa periaatteella ”varastaa saa tai pitää, mutta ei saa joutua kiinni”.

Opettajan vitsit ovat liian vähissä, jos huumoria ei löydy muuten kuin moraalin alueen kyseenalaisilla leikkipuheilla.

Aivan vastaavaa jos ja kun urheiluvalmentaja opastaisi nuoria tyttöjä ja poikia edes huumorimielessä ”doping-aineita saa käyttää kunhan ei joudu kiinni” periaatteen mukaisesti. Sehän jo tiedetään, ettei luvattomien aineiden käyttö ole ollut huumoria edes nuorten esikuville, aikuisille.

Koulutus verotietojen kirjaamiseen voi joskus synnyttää kysymyksen kumpaan tässä ohjataan, verojen maksamiseen vai verojen kiertämiseen. Kunhan ei joudu kiinni.

Iltalehti perää aatonaaton pääkirjoituksessaan eettisten arvojen elvyttämistä ja katsoo, että Jorma Ollilan puheenjohtaman EVA:n kannattaisi korostaa eettisyyttä elinkeinoelämässä. ”Monet perinteiset arvot olisi nostettava kunniaan.”

Iltalehden mukaan finanssikriisi johtui keskeisesti ahneudesta ja epärehellisyydestä.

Lehti muistuttaa myös, että taloudellisen liberalismin isä Adam Smith ei suinkaan kannustanut holtittomuuteen, vaan korosti moraalia. Moraalin olemassaoloa Smith ei edes kyseenalaistanut, ja Iltalehti arvelee Smithin pitäneen moraalia jopa liian itsestään selvänä toiminnan puitteena.

Iltalehti kertaa pääkirjoituksessaan myös juuri moraalin vaikutusta maailmantalouden nousuun. ”Länsimaat nousivat maailmantalouden kärkeen 1800-luvulla paljossa puritaanisen etiikan avulla. Suullisetkin sopimuksen pitivät, ahkeruus ja säästäväisyys olivat kunniassa. Ylijäämiä ei tuhlattu yläluokan loistoon ja huveihin, vaan investoitiin uuteen tuotantoon.” Kapitalistit tukivat myös kulttuuria, lehti kirjoittaa.

Iltalehti yhtyy käsityksiin maailmanlaajuisen finanssikriisin hoitamisesta elvytyksellä ja kohtuullisella säätelyllä. Tärkeintä on lehden mielestä kuitenkin eettisten arvojen elvyttäminen, liike-elämässä moraalin vahvistaminen.