Raahen valtakunnallisten kotiseutupäivien runsaassa osanottajajoukossa keskiviikkona ja torstaina kiinnitti huomion paikallisten osanottajien vähäinen määrä.

Muuten osanottajia oli eri puolilta Suomea.

Vaikka päivien alkajaiset ovat vasta tänään perjantai-iltana, merkittävimmät luennot olivat ennen sitä, eilen ja toissapäivänä keskiviikkona.

Keskiviikkona olivat Suomen sotaa koskevat kaksi asiantuntijaluentoa. Dosentti Ali Pylkkänen Turun yliopistosta tarkasteli Euroopan ja Pohjolan poliittista ja sotilaallista tilannetta Suomen sodan 1808 – 1809 taustalla.

Professori emeritus Jussi T. Lappalaisen luento paneutui yhtä pikkutarkasti Suomen sotaan Pyhäjoen ja Raahen seudulla todeten muun muassa, että Mikkelin ohella Raahe on toinen päämajakaupunki.

Marsalkka Vilhelm Maurits Klingsporin päämaja oli Raahessa 2.5. – 13.6.1808.

Raahelaisia tällaiset tiedot eivät kiinnostaneet, vaikka se on saanut valtakunnalliset kotiseutupäivät kaupunkiinsa juuri Suomen sodan tapahtumien takia.

Sivistystietoisuuteen kuuluu aina myös historiatietoisuus. Mikäli nämä tunnusmerkit sopisivat Raaheen, koko viime talven ajan Kauppaporvarin Raahesalissa olisi ollut Suomen sotaa sekä sen ajan kansainvälistä politiikkaa tarkasteleva Studia generalia-luentosarja monipuolisine keskusteluineen.

Mutta ei Raahessa ole huomattu myöskään viime vuoden Mikael Agricolan merkkivuotta.

Eikä Raahessa tiedetty mitään toissa vuoden J. V. Snellmanin merkkivuodesta.

Molemmat näistä miehistä ovat suomalaisen sivistyksen keskeisiä henkilöitä.

Kotiseutupäivien keskiviikon tärkeimmissä tilaisuuksissa ei näkynyt edes Raahen sivistysjohtoa.

Lappalainen korjasi luennossaan muutamia J.L.Runebergin kirjoittaman Vänrikki Ståhlin tarinoiden historiatietoja todeten ”ei pidä paikkaansa”.

Myöskään porilaisten marssilla ei ole mitään tekemistä Suomen sodan aikaisten tapahtumien, Döbelnin ja Siikajoen taistelun kanssa, hän tähdensi.

Keskieurooppalaista ja Bellmanin lauluihin liittyvää alkuperää oleva marssi oli Helsingin mamsellien pianonsoitonharjoittelukappale, josta sattumien kautta tuli sotilasmarssi, Lappalainen selvitti luennossaan.

Lappalainen korosti 18. huhtikuuta käytyä Siikajoen taistelua merkittävämpänä Revonlahden taistelua 27. huhtikuuta 1808. Revonlahden taistelu oli ”Suomen sodan suurin voitto”, hän sanoi.

Lappalainen mainitsi myös Runebergilta mainitsematta jääneet Kuortaneen Ruonan ja Salmen taistelut, joissa olivat vastakkain kreivi Nikolai Mihailovits Kamensk ja vapaaherra, esikuntapäällikkö eversti Carl Johan Adlercreutz joukkoineen. Edellisellä oli 9000 ja jälkimmäisellä 6400 sotilasta.

Samat upseerit armeijoidensa edustajina olivat myöhemmin syksyllä 19. marraskuuta allekirjoittamassa Olkijoen rauhansopimuksen Raahen Pattijoen Olkijoen kylässä Lassilan majatalossa.

Venäläisten joukkojen suhtautuminen siviileihin toimi periaatteella mikä kansalta otetaan, se maksetaan. Lappalaisen luonnehdinnan mukaan siviileihin suhtauduttiin silkkihansikkain. Poikkeuksena olivat tapahtumat Vaasassa, Kauhajoella ja Velkualla, jossa tapahtui ryöstämistä.

Myöskään Ruotsin ja Suomen joukot eivät tuottaneet hankaluuksia siviileille. Sodan molemmilla osapuolilla oli oma huolto eivätkä he olleet sidoksissa siviileihin.

Keskiviikkona tilaisuuden puheenjohtajana toimineen Oulun yliopiston professorin Jouko Vahtolan mukaan Suomen sodassa sodittiin Suomen naisten leipomalla leivällä.

Oulun ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta Panteleimon mainitsi luennossaan torstaina, että hänen kotiseutunsa Vieremän ja Iisalmen Koljonvirran taisteluiden tienoilla on ruotsinkielisiä sukunimiä muistoina ruotsalaisten sotilaiden ja paikallisten naisten kanssakäynnistä.

Panteleimon mainitsi myös kyseisiltä seuduilta löytyneet pääkallot ja luut, joita ei ole löytynyt enää sen jälkeen kun tie, jota Sandelsin joukot käyttivät, muutettiin valtatieksi.

Vankeja myös kohdeltiin hyvin, sanoi Lappalainen oman luentonsa synnyttämässä keskustelussa, jossa siinäkin kysymykset tai puheenvuorot tulivat muualta päin kotiseutupäiville saapuneilta osanottajilta kuin raahelaisilta. Vain yksi raahelainen osanottaja teki kysymyksen, joka sekään ei koskenut varsinaista luennon aihetta eli Suomen sotaa.

Vain upseerivangeista pidettiin vähän parempaa huolta, on Lappalaisen käsitys vankien kohtelusta Suomen sodan aikana. Sodan kummankin osapuolen tapa kohdella vankeja oli ”humania hommaa”, hän sanoi.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät jatkuvat Raahessa sunnuntaihin, jolloin paljastetaan presidentti Urho Kekkosen näköispatsas. Paljastamisen suorittaa ministeri Paavo Väyrynen, joka myös on juhlapuhujana sunnuntain iltapäivällä kotiseutujuhlien pääjuhlassa Raahen liikuntahallilla. Pääjuhlaan on vapaa pääsy.