Kirjailija Arto Paasilinnan tuotanto on suosittua kirjallisuutta muun muassa Italiassa teosten vaikuttavuuden ja kerroksellisuuden tähden.

Näin kertoo WSOY:n eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Jorma Kaimio parin viikon takaisessa kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

”Paasilinnaa pidetään Italiassa – kuten muissakin maissa – nykykirjailijana, joka on ehkä eniten vaikuttanut lukijoidensa elämään. Siinä missä Jäniksen vuosi vapautti ihmiset oravanpyörän paineesta ja Hurmaava joukkoitsemurha itsemurha-ajatuksista, Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä on Italiassa lukijoiden todistuksen mukaan vaikuttanut suhtautumiseen dementoituneisiin vanhuksiin.”

Paasilinna ja Kaimio tapasivat Italiassa kaikissa tapaamisissaan ”Paasilinna-uskovaisia”, passionati, jotka kertoivat elämänsä ja asenteensa muuttuneen Paasilinnan tuotantoon tutustumisen jälkeen, kuvaa Kaimio artikkelissaan.

Paasilinnan kirjoja voi lukea neljälläkymmenelläviidellä kielellä.

Italiassa Jäniksen vuotta myytiin vielä viime vuonna – neljätoista vuotta ensipainoksen jälkeen – 7000 kappaletta.

Suomessa teos ilmestyi vuonna 1975.

Havaintojensa ja kokemustensa perusteella Kaimio sanoo Paasilinnan olevan Suomessa rakastettu, mutta muualla maailmassa hän on enemmän, hän on maailmanluokan kirjailijanero. Italialaisen filologian professorin mielestä Paasilinna on Nobel-palkinnon arvoinen kirjailija.

Jäniksen vuoden Kaarlo Vatanen on hyväntahtoinen, itsenäinen ja vapaa suomalainen, joka haluaa elää juurillaan.

Vatanen tuntee ruohonjuuritason suomalaisen elämän metsätöineen, muurauksineen ja lehmänjälkeisineen. Kirkossa käynti tosin jää mielikuvituksen varaan – kyllä se on suntio joka kynttilät vaihtaa alttarille yms.

Petsamolaisen evakon asiantuntemuksella Vatanen hiihtää kiinni Idän Suuren Karhun ja kellistää sen yhdellä laukauksella.

Karhunkaadon seuraukset ovat linjassa Suomen ulkopolitiikan kanssa, vaikka teos on ilmestynyt 1970-luvulla.

Suomen tämän hetkisen Venäjä-politiikan haasteet myös tulevat täytetyiksi, sillä vihaa ei pidetä sen jälkeen kun sota on käyty ja rauha tullut.

Alkaa kansalaisyhteiskuntien yhteydenpidon aika.

Petsamolaisella kansainvälisyyskasvatuksella se onnistuu hyvin.

Vot, sanoo neuvostoliittolainen ja suomalainen yhtyy ystävyyteen.

Paasilinnan huumori on voittamatonta.

Vatanen luulee, ettei kukaan ole nähnyt hänen hiihtoaan rajan yli Neuvostoliittoon jopa Muurmannin radan yli aina Valgian meren jäälle asti – ei hän itsekään huomannut ylittäneensä valtakuntien rajaa. Mutta niin vain karhun ruhon päällä istuvan ja itkevän, vuoroin karhun turkkia ja vuoroin repussa silmät ummessa makaavaa jänistä silittävän Vatasen vierelle laskeutuu kaksi isoa lentokonetta. ”Ka, toveri, saithan sie sen. Puna-armeijan puolesta mie haluan esittää onnittelut siulle…”

Tämän verkkolehden Nettilehti Sermones liitteissä on linkki lehden omistajan Valma Kukon oppilaan Antti Heinosen filosofisen etiikan oppilastyöhön Raahen lukiossa lukuvuonna 2000 – 2001.

Antti oli tuolloin Raahen lukion toisen vuosikurssin oppilas luokalla 2G.

Oppilaat saivat itse valita kirjallisen teoksen, jota he tarkastelivat kurssilla opiskeltujen filosofisen etiikan perusteiden mukaisesti. Kirja-analyysi oli vaihtoehto tavalliselle kirjalliselle loppukokeelle.

Antti oli valinnut luettavakseen ja tarkasteltavakseen Arto Paasilinnan teoksen ”Jäniksen vuosi”.

Filosofia on tällä hetkellä lukiossa pakollinen oppiaine. Jokaisen on opiskeltava siitä filosofian perusteet eli yhden kurssin verran. Filosofian vapaaehtoisista kursseista yksi on filosofinen etiikka.

Filosofisen etiikan oppikirjana Raahen lukiossa lukuvuonna 2000 – 2001 oli Timo Airaksisen Lukion filosofia/ Filosofisen etiikan perusteet.

Valitettavasti Antin ansiokkaan työn kirjallisessa asussa toistuvat pari karkeana pidettävää kieliopillista virhettä, jotka aikanaan ovat tallentuneet tietoverkkoihin.

Ks. linkki (Maailma ja kulttuuri-otsikon alta) Antti Heinonen 2G lukion filosofian 2. kurssi/Arto Paasilinna Jäniksen vuosi