Pyhäjoen ja Raahen rajalle Hanhikiven maastoon suunnitteilla oleva ydinvoimala on saanut kunnalliset päättäjät ja Raahen kauppakamariosaston haltioituneeksi. He ovat nähneet siinä uuden suuren harppauksen Raahen ja Pyhäjoen kehitykseen.

Suuri asia on suorastaan sokaissut johtomiesten silmät ja ajatusmaailman niin, että he eivät ole voineet ajatella asioita perinpohjaisesti.

Näyttää siltä, että tämän hetken päättäjiltä puuttuu täydellinen visio siitä, miltä tämä alue näyttää ja miten täällä toiminnat järjestetään suunnitteluvaiheessa, rakentamisen aikana ja ydinvoimalan ollessa toiminnassa.

Tässä artikkelissa käsittelen hankkeen seitsemästä eri osa-alueesta; yhteiskuntarakenteesta, sairaus- ja sosiaalitoimesta, vaikutuksista talouselämään ja työllisyyteen, vaikutuksista omaisuuden suojaan ja sen arvoihin sekä vaikutuksista tulevaisuuteen ja luontoon.

Kokonaistarkastelu osoittaa, että ydinvoimalahanke ei ole tästä reaalimaailmasta, vaan täyttä haihattelua.

Yhteiskunnan
rakenne murtuu

Ydinvoimalan rakentaminen on hankkeena niin suuri, että Pyhäjoen kunnan taloudelliset, ammatilliset ja henkiset resurssit eivät pysty pitämään asioita hanskoissa, vaan kunta on liitettävä ennen hankkeen aloittamista Raahen kaupunkiin. Pyhäjoen kirkonkylästä tulee vähitellen autioituva sivukylä.

Hanhikivi on niin lähellä Pyhäjoen kirkonkylää, Parhalahtea ja Piehinkiä, että hankkeen valmistumisen jälkeen asukkaiden määrä näissä kylissä lähtee rajuun laskuun, koska erityisesti nuoret ja lapsiperheet eivät halua asua ydinvoimalan varjossa tai sen läheisyydessä. Tulevaisuudessa työtä on tarjolla erittäin runsaasti muualla Suomessa puhtailla alueilla, että näiden kylien autioituminen on itsestään selvä asia.

Näissä kylissä asuvat vain eläkeläiset, jotka eivät ole halunneet muuttaa kotiseudultaan.

Ydinvoimalan rakennustyömaalle kaikki rakentajat tulevat muulta, koska tällä alueella ei ole sellaista väkeä, joka voi olla rakentamassa ydinvoimalaa. Raahessa jo nyt on kova puute muun muassa metallialan osaajista.

Suurien joukkojen tulo muualta tuo mukanaan aina uutta rikollisuutta. Miten vastaamme tähän haasteeseen?

Omaisuuden
arvot laskevat

Jo nyt on nähty, että pelkkä uhka ydinvoimalan tulosta on saanut asuntojen ja omakotitalojen hinnat laskuun. Mitä lähempänä talo sijaitsee suunniteltua ydinvoimalaa, sen suurempi hintaromahdus on. Hintojen lasku koskee myös Pyhäjoen kirkonkylässä sijaitsevia asuntoja, ei vain Parhalahtea ja Piehingin Kultalanperää.

Ydinvoimalaa rakentavat työntekijät eivät tarvitse asuntoja omikseen, vaan he asuvat työmaan parakeissa. Voimalan valmistumisen jälkeen siinä työskentelee parisataa korkeasti koulutettua insinööriä ja teknikkoa. He eivät asu Raahessa tai Pyhäjoella, vaan pääasiassa Oulussa, koska heidän korkeasti koulutetuille aviopuolisoille ei ole täällä työtä.

Kunnallisille päättäjille tulee eteen vakava kysymys siitä, korvaako kunta tai rakentaja asuntojen, talojen ja peltojen arvon alenemisen täysimääräisesti. Tästä tulee kymmenien vuosien riita samalla tavalla kuin tapahtui Kemijoen ja Iijoen rakentamisen yhteydessä. Kemijoen voimaloiden rakentamisen jälkeen meni 40 vuotta ennen kuin menetyksistä tuli jonkinlaisia korvauksia.

Sairaanhoito
tukkeentuu

Meillä Raahessa ja Pyhäjoella on tällä hetkellä varsin hyvin toimiva terveydenhuolto ja sairaala. Lääkäreistä on ollut pientä pulaa aina. Sairaalan toiminnot on mitoitettu tämän alueen nykyistä asukaslukua vastaavaksi.

Ydinvoimalan rakentamisessa on yhtä aikaa paikalla ehkä parituhatta työntekijää. Rakentaminen on tapaturma-altista toimintaa. Jalkoja katkeilee, tulee pahoja ruhjeita ja tarvitaan nopeasti leikkauksia.

Rakennuttajalla on ehkä oma terveysasema, jossa pikkuasiat hoidetaan. Mutta suuret tapaturmat tarvitsevat sairaalan. Tämä kaikki on hoidettava joko Raahessa, Oulussa tai Kokkolassa. Tämä kaikki on meiltä itseltämme pois. Se vaarantaa nykyisen asujaimiston ja vanhenevan väestön terveyden huollon. Tämä on erittäin vakavan paikka.

Jos tarvitsemme lisää leikkauskapasiteettia tai sairaansijoja, me nykyiset asukkaat sen kustannamme, ei rakennuttaja eivätkä siellä työskentelevät, koska he maksavat veronsa muualle.

Ydinvoimalan valmistumisen jälkeen koko sairaanhoidon järjestämisessä täytyy ottaa huomioon ydinvoimalan onnettomuuden vaara. Koko järjestelmässä täytyy varautua satojen, jopa tuhansien potilaiden yhtäaikaiseen hoitoon. Miten se tehdään ja kuka sen maksaa. Siitä esimerkiksi Pyhäjoen päättäjät eivät ole puhuneet mitään. Vastaus tähän on se, että sen maksamme me, nyt täällä asuvat. Se lisää kovasti painetta kunnallisen veron korottamiseen.

Työllisyys on
jo nyt hyvä

Raahen seutukunnan alueella työllisyys on itse asiassa varsin hyvä. Koulutetuille ja työtä haluaville työtä on tarjolla. Esimerkiksi metallin osaajista on kova puute.

Raahen kauppakamariosasto on ydinvoimalahankkeen saamisessa aktiivinen sen vuoksi, että osastossa kuvitellaan ydinvoimalan tuovan paikkakunnalle uutta taloudellista toimintaa ja erikoisesti kauppa saa lisää tuloja.

Tarkastellaan asiaa hiukan lähemmin.

Hanke on todella suuri, alueella yhteiskunnallinen rakentaminen mukaan luettuna tapahtuu noin viiden vuoden aikana paljon.

Myös hankinnat ovat suuria. Alueelle tulevat ruokalat ja kaupat. Rakentamiseen tarvitaan terästä, betonia ja muuta tavaraa miljoonia tonneja. Kaikesta käydään kansainvälinen tosi kova tarjouskilpailu. Meidän alueen pienet yrittäjät voivat katsoa vain sivusta, kun suuret kansainväliset yhtiöt jylläävät tarjouskilpailussa. Puhtaasti pääosa elintarvikkeistakin voi tulla muulta. Vaikka Pyhäjoki on Suomen parasta perunantuotantoaluetta, voivat nekin tulla vaikka Hollannista.

Myös työurakoista kilpailu on kovaa. Porukat tulevat pääosin sieltä, missä palkat ovat vain murto-osa meidän osaajien palkoista. Myös raha virtaa sinne, mistä työporukat tulevat. Tämän alueen liike-elämä on juuri rikastu.

Kun laitos on rakennettu, kaikki taas hiljenee nykyiselleen. Mitäs tehdään, kun kaikkea on laajennettu suuria ihmismääriä varten. Tulee tyhjiin liikehuoneisiin syvä hiljaisuus.

Kriisiaikoihin
varauduttava

Raahe on jo nyt Suomen tärkeimpiä strategisia kaupunkeja. Rautaruukin tehdas on elintärkeä koko valtakunnan elämälle ja teollisuudelle. Se on perusteollisuutta, joka tuottaa terästä sadoille muille tehtaille.

Jos Eurooppaa kohtaa vakava taloudellinen tai sotilaallinen kriisi, Rautaruukki tuottaa meille raaka-aineita niin, että voimme tuottaa koneita ja laitteita ruuan, lämmön, asuntojen ja vaatteiden tuottamiseen.

Rautaruukin läheisyyteen ei saa rakentaa sellaista tuotantoa, joka voi vaarantaa esimerkiksi aseellisen hyökkäyksen aikana Rautaruukin toiminnan. Hanhikiven maastoon rakennettu ydinvoimala on kaukaa katsottuna samaa teollisuusaluetta kuin Raahen Rautaruukin tehdas.

Luonto kärsii

Ydinvoimalan rakentaminen Hanhikivelle tarkoittaa sitä, että paikka ei ole ihmisten tai eläinten käytettävissä seuraavan sadantuhannen vuoden aikana. Meidän historian kannalta tärkeä paikka on tuhottu täydellisesti.

Paikka on hyvin alavaa ja merivesien nousu voi jo muutaman vuosikymmenen jälkeen suurten jäätiköiden sulamisen vuoksi olla nopeampaa kuin maan nouseminen. Maan kohoaminen aiheuttaa myös vaaran ydinvoimalan koko perustalle.

Raahe mainostaa itseään merikaupunkina. Sen mainoksen saa unohtaa, sillä meren käyttö kalastukseen tai virkistykseen loppuu. Talvet ovat jäättömiä ja kesät meri on sinilevän valloittamaa lössöä. Ydinvoimalan lauhdevesi lämmittää alueen vesiä ja talvet ovat sumuisia ja kosteita.

Kultalassa olevan seurakuntakeskuksen leirit on pidetty. Se on ydinvoimalan läheisyyden kannalta liian vaarallinen paikka lapsille. Kaunis hiekkaranta on tuhottu.

Kalastajien pyytämät kalat eivät käy kaupaksi, koska kukaan ei halua syödä ydinvoimalan lauhdeveden saastuttamia kaloja.

Pyhäjoki on tunnettu erityisesti korkealaatuisista perunoistaan ja karjataloustuotteita. Niiden maine on mennyttä ainakin lähimarkkinoilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Jo pelkät epäilyt siitä, että tuotteissa voi olla jotain vikaa, ihmiset tulevaisuudessa karttavat niitä. Ihmiset haluavat olla varmoja siitä, että mitä he suuhunsa panevat. Näin ydinvoimala vähentää työpaikkoja maataloudessa ja saa maaseudun autioitumaan.

Kokonaisarviointi ottaen huomioon koko yhteiskunnan kehityksen ja rakenteen, työllisyyden ja luontoarvot ydinvoimalahankkeelle kunnallisten päättäjien on sanottava heti, että asia ei meitä kiinnosta. Me pidämme omat rauhalliset elintapamme ja kehitämme yhteiskuntaa rauhallisesti ja järkevästi eteenpäin.

Vilho Kinnunen
Piehinki
Raahe