Raahe kantaa huolta ammattikorkeakouluopetuksen järjestämisestä kaupungissaan.

Ammattikorkeakouluopintojen Raahen tekniikan ja talouden yksikkö kuuluu Oulun seudun ammattikorkeakoulun alaisuuteen.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen tekniikan ja talouden yksikössä koulutetaan insinöörejä ja tradenomeja. Koulutusta on ollut noin kymmenen vuotta.

Raahessa on eri yhteyksissä kannettu huolta Raahen yksikön yhdistämisestä Oulun Tekniikan yksikköön. Järjestelyn katsotaan vähentävän Raahen yksikön vetovoimaisuutta ja muutenkin vaikuttavan Raahen kaupungin tarjontaan.

Raahen yksikön koulutuspäällikkö, DI Alpo Kekkonen on myös lehtikirjoituksillaan ottanut kantaa suunnitteilla oleviin järjestelyihin. Hänen kantansa on ehdottoman kielteinen näkemyksille, joiden hän antaa ymmärtää olevan pitkälle Oulun seudun ammattikorkeakoulun rehtorin Lauri Lanton pyrkimyksiä Oulun yksiköiden vahvistamiseksi.

Kekkonen kirjoittaa muun muassa: ”On kerrottu, että rehtori olisi viime kokouksessa sanonut kyseessä olevan yksiköitten yhdistämisen selvittämisen. Pöytäkirjan mukaan kyseessä oli kuitenkin ministeriöön lähetetty tahdonilmaus…”

Kekkonen korostaa, ettei pöytäkirjaan merkitsemättömillä puheilla ole arvoa päätöksenteossa.

”Pelkkä suunnitelmakin vahingoittaa Raahen yksikön uskottavuutta ja vaikeuttaa opiskelijahankintaa.”

Rehtori Lantto selittää vastineessaan syitä Raahen yksikköä koskeviin suunnitelmiin.

”Raahen kaupungin vetovoima ei enää riitä nuorten hakeutuessa entistä enemmän opiskelemaan suuremmille paikkakunnille, erityisesti Ouluun. Vetovoiman heikkenemisen seurauksena koulutuksen aloituspaikkoja on jäänyt täyttämättä, opintojen keskeyttäminen on lisääntynyt ja suoritettujen tutkintojen määrä radikaalisti vähentynyt.”

Lantto ei yhdy väitteeseen Raahen yksikön alasajosta. ”Oulun seudun ammattikorkeakoulun tavoitteena on kuitenkin Raahen yksikön elinvoimaisuuden kehittäminen, ei sen tuhoaminen.”

Raahen ammattikorkeakouluyksikön olisi nyt vauhditettava kaikkia sektoreitaan. On muodostettava valtiovaltaan päin myönteinen yhteiskunnallisen kehityksen infrastruktuuri. Koulutuksen tilaaja-tuottajamallit on heitettävä kauas.

Pitää ruveta suunnittelemaan yhteiskuntaa.

Missä ammattikorkeakoulun Raahen yksikkö tällä hetkellä näkyy? Raahen julkisuuskuvassa ainakaan ei kovin paljoa. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainenkin totesi vähän aikaa sitten, että hän saa lukea ammattikorkeakoulua koskevat asiat sanomalehdistä.

Samaa on kysyttävä Oulun yliopiston Raahen toimipisteestä. Onko sellaista enää olemassa? Jos on, kuka on paikallinen yliopiston johtaja tai rehtori?

Myös: jos sellainen Raahessa toimii, miten pitkällä ovat kauppatieteen opintoja koskevat suunnitelmat? Liiketalouden asiantuntijuus kiinnostaisi monia.

Oulussa viime viikolla poliittista luentoa kuuntelemassa käynyt raahelainen rivikansalainen kyselee Raahen Studia Generalia-luennoista. Onko sellaisia ollut kuluvan talven aikana Raahessa? Missä asiasta on ilmoitettu, jos on ollut ilmoitettavaa?

Missä on Raahessa toimivan kahden korkeakoulun näkyvyys? Missä ilmenevät sivistykselliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet?

Raahen Kauppaporvarinkin suuri ja näyttävä Raahe-sali odottaa tyhjillään ajankohtaisia luentoja ja laajoja keskustelujen kaaria.

Erityisesti yliopiston tulisi tiedostaa edustavansa eurooppalaista 1200- luvulta peräisin olevaa sivistysyliopistoperinnettä.

Raahelta on puuttunut sivistyksellinen johto – oppilaitosten ja korkeakoulujen profiili ovat lopulta paikkakunnan profiilia.

Kaupunginjohtaja yksinään joutuu olemaan huolissaan kaupungin omaisuudestakin.

Tilanne ei ole Raahessa uusi.

Kymmenkunta vuotta sitten, jolloin osa Raahen koulutusta hyväksyttiin valtakunnalliseen ammattikouluverkostoon, myös Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos pyrki mukaan.

Raahen tietokonealan oppilaitos sekä Raahen porvari- ja kauppakoulu hyväksyttiin ammattikorkeakouluiksi yksikköinä Oulun seudun ammattikorkeakouluun.

Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos oli valmistautunut hakeutumaan ammattikorkeakouluksi. Se oli toteuttanut valtakunnalliset kriteerit täyttävät suunnitelmat, joissa tiedostettiin muun muassa suunnitelmat opettajien koulutustason nostamiseksi.

Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos oli koulutustasoltaan ja -laadultaan maineikas ja se tunnettiin Helsinkiä myöten kehä-kolmosen eteläpuolella. Myös tällä hetkellä ammattiopisto-nimikkeellä kulkeva oppilaitos kerää opiskelijansa eri puolelta Suomea.

Oppilaitoksen rehtori Auli Kananen sekä silloisen johtokunnan puheenjohtaja tekivät töitä oppilaitoksen ammattikorkeakouluun pääsemiseksi. Johtokunnan puheenjohtaja lobbasi keskusteluissa valtiovallan edustajaa, opetusministeriön edustajaa Seppo Niinivaaraa sekä samoin oppilaitoksessa vieraillutta silloista opetusministeriä Olli-Pekka Heinosta kasvoista kasvoihin tämän käydessä Raahessa ja Lybeckerin oppilaitoksella Raahen kokoomuksen vieraana.

Raahen kaupunki toimi vain tietokonealan oppilaitoksen ja Raahen porvari- ja kauppakoulun saamiseksi ammattikorkeakouluun.

Tuon ajan ammattikorkeakoulutaisteluista on jäänyt kuva, että Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen pääseminen valtakunnalliseen ammattikouluverkostoon oli hyvin valmisteltu. Oppilaitoksella olivat valmiudet korkeakouluopetukseen ja edellytykset muutoinkin oli hoidettu kuntoon.

Puheenjohtajan muiston mukaan oppilaitos oli ”kuin kypsä omena”, joka kaupungin olisi tarvinnut vain poimia.

Kaupunki ei kuitenkaan tehnyt niin.

Tuosta ajasta on jäänyt kuva, että Raahen kaupunki ei ymmärtänyt, minkä aarteen, suuren omaisuuden, se omisti Lybeckerin käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksessa.

Tämä näkyi siinäkin, miten kevyesti kaupunki oli luovuttamassa suuren omaisuusmassansa – sekä aineellisen että henkisen – Raahen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle.

Nähdessään, että Raahen kaupungilta puuttui kokonaan ajattelu Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen pitämiseksi omistuksessaan, johtokunnan puheenjohtaja piti yhden henkilön hätäkokouksen joidenkin kaupungin silloisten virkamiesten kanssa – muun muassa silloinen suunnittelupäällikkö Urho Mäkelä sekä nykyinenkin kaupunginsihteeri Pekka Leppikangas olivat läsnä – esittäen Raahen alueen kaikki oppilaitokset ja yritykset sekä elinkeinoelämän samaan verkkoon kokoavan koulutusinstituutin mallin, jolla olisivat myös yhteydet yliopistolaitokseen.

Lieneekö nykyisen kaupunginjohtaja Karjalaisen niin sanottu Raahen malli vastaavanlainen, jonka kyseinen Lybeckerin johtokunnan puheenjohtaja esitti jo noin kymmenen vuotta sitten?

Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä on etsittävä erilaisia yhteistyön malleja.

Nettilehti Sermones on artikkelissaan ”Raahe Seminarium – briljantti verkko” (15.5.2007) tuonut esiin erilaisten kansainvälistenkin koulutuksen konsortioiden ja federaatioiden mallien sovittamisen Raahen oloihin.

Nykyisin Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistolla menee hyvin kuntayhtymässä, paremmin kuin olisi mennyt kaupungin omistuksessa, ellei kaupungin asenne siihen olisi muuttunut.

Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen ammattikouluverkkoon hakeutumisessa ratkaisijoina Raahen kaupungin puolelta olivat silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä silloinen kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri..

Silloista Lybeckerin johtokunnan puheenjohtajaa Raahen kaupungin toiminta on jäänyt sikäli askarruttamaan, että hän muutama viikko sitten opetusministeriön edustajan, opetusneuvos Niinivaaran käydessä ammattikoulutuksen paraslain merkeissä Raahessa, otti kahvitauolla Raahen ammattioppilaitoksella puheeksi Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston kymmenen vuoden takaisen pyrkimyksen päästä ammattikorkeakouluksi.

Opetusneuvos Niinivaara vieraili kymmenkunta vuotta sitten Raahessa ammattikorkeakouluverkon muodostamisen merkeissä. Nyt hän oli vierailemassa toisen asteen ammatillisen koulutusverkon muodostamisen merkeissä.

Puheenjohtaja ensin palautteli mieleen kymmenen vuoden takaisia asioita ja teki sitten opetusneuvos Niinivaaralle suoran kysymyksen: ”Jäikö Sinulle sellainen kuva, että Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos olisi päässyt ammattikorkeakouluun, ellei Raahen kaupunki olisi tyrinyt?”

Opetusneuvos vastasi myöntävästi.

Hän mainitsi muun muassa Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen laadun.

Muutama viikko sitten Yle Radio 1:n haastattelussa valtioneuvos Riitta Uosukainen mainitsi perusteluista, joilla aikanaan oppilaitoksia hyväksyttiin ammattikorkeakouluksi.

”Piti olla näyttöä.” Oli tiukka kontrolli, Uosukainen muisti.

Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos täytti siis aikanaan valtiovallan ehdot ammattikorkeakouluksi, vahvisti valtiovallan edustaja, opetusministeriön virkamies, opetusneuvos Niinivaara Raahessa helmikuun 11. päivän seminaarin yhteydessä.

Raahella on koulutushaasteita. Samassa Yle Radio 1:n haastattelussa valtioneuvos Uosukainen korosti ammattikorkeakoulujen uudelleen järjestelyissä aluepolitiikan merkitystä, mutta lisäsi sitten, että laatu ratkaisee, ei määrä.

Raahen tulisi nyt viedä valtiovallan tietoon kaikki se kehitys, mikä Raahessa on viime aikoina tapahtunut. Kaupunginjohtaja Karjalainen toikin jo muutaman viikon takaisessa kauppakamarin seminaarissa muun muassa kaivoksen ja mahdollisen ydinvoimalan tuoman lisäarvon kaupungille.

Samoin korkeakoulujen itsensä on tehtävä rohkeita esityksiä toimintansa rikastuttamiseksi.

Rohkeasti olisi tartuttava Oulun Eteläisessä tapahtuvaan luonnonvara-alan korkeakoulutushankkeeseenkin. Erityisesti luonnonvara-ala on tällä hetkellä koulutusala, johon tilaaja-tuottaja-malli ei sovi alkuunkaan – koulutustarve on tilauskantaa huomattavasti suurempi.

Ruukin maaseutuopiston toimintaa tulisi laajentaa – oppilaitoksen läheisyydessä odottavat entisen pakolaiskeskuksen pellot ostajaa. Pitäisi jo päästä siihen, että maatilan jokaisella työntekijällä olisi oman ammattialansa peruskoulutus ja ainakin toisella tilan johtajista – isännällä tai emännällä – korkeakoulutason koulutus. Näillä periaatteilla toimitaan muillakin ammattialoilla.

Raahen seutukunnalla ovat suuret entisen ammattikorkeakoulutuksen säilyttämiseen ja uuden perustamiseen liittyvät haasteet.