Pääsiäisen ajan tapahtumissa on merkille pantavaa, etteivät Jeesuksen opetuslapset etukäteen tienneet Mestarinsa ylösnousemuksesta.

Jeesuksen ylösnousemus ei siis sisältynyt opetuslasten eikä muidenkaan hänen seuraajiensa maailmankuvaan.

Johanneksen evankeliumin kirjoittaja – jona pidetään opetuslapsista Johannesta, opetuslapsista häntä ”joka oli Jeesukselle rakkain” – kuvaa tyhjää hautaa ”Nyt tuli sisään se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi. Vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet, että kirjoitusten mukaan Jeesus oli nouseva kuolleista.”

Tyhjän haudan odottamattomuus ja yllätyksellisyys on kuvattu evankeliumeissa yksityiskohtaisesti. Jopa Pietarin ja Johanneksen juoksutaidot sekä huomaamatta myös persoonallisuuserot tulevat kuvatuiksi.

Opetuslapset pitivät aluksi puhetta Jeesuksen ilmestymisestä puutarhahaudalla naisten puheina. ”He eivät kuitenkaan uskoneet, kun kuulivat, että Jeesus eli ja että Maria oli nähnyt hänet.”

Näin siitä huolimatta, vaikka miesten psykofyysinen tila olisi ollut helppo saalis uskomaan mitä hulluimpia juttuja ja näkemään niin enkeleitä, mörköjä kuin kummituksiakin. Markuksen evankeliumin mukaan opetuslapset – miehet – nimittäin olivat itkemässä Magdalan Marian tullessa kertomaan mitä oli tapahtunut.

Jeesuksen toistuneet ilmestymiset eivät myöskään olleet yksinäisyydessä ja omiin oloihinsa eristäytyneen yhden ihmisen yliluonnollisia kokemuksia.

Ylösnousemuskertomukset ovat suurta vuorovaikutteisuutta ja sosiaalisia verkostoja – terveen yhteisön tunnusmerkkejä – ilmentäviä kuvauksia.

Ne eivät ole poikkeusyksilön kerrontaa eivätkä automatisoitunutta tajunnanvirtaa.

Pääsiäisaamun puutarhakokemuksetkin ajoittuivat valoisaan aikaan. ”…kohta auringon noustua he lähtivät haudalle”, kertoo Markuksen evankeliumi Magdalan Mariasta, Jaakobin äiti Mariasta sekä Salomesta, jotka olivat ostaneet tuoksuöljyä ja menivät haudalle tarkoituksenaan voidella Jeesus.

Tyhjästä haudasta, haudalla käynneistä ja Jeesuksen luulemisesta puutarhuriksi kerrotaan kuin laskettelumatkan kokemuksista pääsiäislomalla tai pääsiäispasharesepteistä tänään ja vielä huomenna pääsiäispäivänä.

Uskontopsykologian mukaan yliluonnollisen kokemuksen selittämisessä on henkilön maailmankuvan sisältämällä opitulla traditiolla tai sen puuttumisella keskeinen merkitys. Kun yliluonnollinen kokemus on opitun tradition laukaisema visio, se voidaan nähdä pelkästään aivojen tuotteeksi, harhaksi

Opetuslapsilla ja haudalle tulleilla naisilla ei ollut etukäteistietoa eikä opitun tradition tarjoamaa elämysmallia Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Jeesuksen ylösnousemus ei ollut heidän aivojensa tuotos.

Ihmettä vahvisti monimuotoisuus, jolla Jeesuksen ylösnousemus konkretisoitui ja tuli mukaan eri tilanteisiin eri paikoissa ja eri aikoina.