Raahea koettelevat monet koulutuskysymykset.

Raahen ammatillisen koulutuksen järjestämisen tulevasta rakenteesta ja yhteistyökumppanista ei ole vielä tehty päätöstä.

Toisaalla nähdään ammattikorkeakoulun Raahen yksikön olevan uhattuna Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallituksen tavoitellessa sen yhdistämistä oululaiseen Tekniikan yksikköön.

Raahen seutukunnan lukio-opetuksen järjestäminen edellyttää koulutuspoliittista näkemyksellisyyttä turvata Raahen naapurikuntien pienten lukioiden toiminta omilla paikkakunnillaan myös fyysisesti.

Raahelta puuttuvat näissä kysymyksissä koulutusajattelijoiksi ja -strategioiden luojiksi kykenevät viranhaltijat ja johtavat luottamushenkilöt.

Koulutus- ja opetustoimen asiantuntijoiden puuttumisen voi nähdä Raahen pitkään jatkuneen kabinettipolitiikan tulokseksi – pää on tullut vetävän käteen.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen totesikin muutama viikko sitten Raahen Kauppakamarin ja Kehittämiskeskuksen järjestämässä seminaarissa, ettei pöydälle ole ilmestynyt ainuttakaan sopimusluonnosta tai -esitystä siitä, miten ammatillinen koulutus järjestettäisiin Oulun Eteläisen eli Kalajokilaakson sekä Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymien kanssa tai toisaalta Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kanssa.

Karjalainen totesi saavansa lukea ammattikorkeakoulua koskevat uutiset lehdistä. ”Kuitenkin Raahe omistaa ammattikorkeakoulussa suuren kiinteistömassan”. Lisäksi Raaheen on tulossa suuria hankkeita kuten kaivos ja mahdollinen ydinvoimala.

Raahen on saatava johtaa Raahea koskevaa prosessia myös ammatillisen koulutuksen järjestämisessä, Karjalainen korosti. Työvoiman riittävyys nimenomaan Raahen kaupungilla on suuri haaste, johon koulutuksen on vastattava. ”Olisi erikoista, jos kaupungilla ei olisi kantaa”, hän perusteli esittämäänsä niin sanottua Raahen mallia.

Erikoista on, että sivistyspalvelukeskuksen johtaja, rehtori Kari Hannula yhtyi kyseisessä kauppakamarin tilaisuudessa elinkeinoelämän ja yrittäjien vakuutteluun tilaaja-tuottaja-mallin käyttämisestä ammatillisen koulutuksen järjestämisessä.

Kuitenkaan koulutus ei ole yritystoimintaa eikä sen ohjaus voi tapahtua tilaaja-tuottaja-mallilla.

Koulutus on tulevaisuuden muutosstrategia eikä se voi tapahtua elinkeinoelämän ehdoilla.

Yhteistyö ja verkottuminen elinkeinoelämän kanssa ovat eri asioita kuin elinkeinoelämän ehdoilla kouluttaminen.

Hannula on myös Raahen seutukunnan aluevaltuuston puheenjohtaja.

Mikäli Raahen ammatillinen koulutuksen kuntayhtymän tulevaisuus olisi yhteistoimintaa Oulun eteläisen kanssa, sillä olisi hallinnossa myös koulutuspoliitikko, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän yhtymäjohtaja Heikki Yli-Olli.

Ainakin niiden Yli-Ollin kahden puheenvuoron perusteella, mitkä Raahessa viime aikoina ovat olleet kuultavina, voinee tehdä tämän johtopäätöksen.

Sanat ”sisäinen kyky tarttua asioihin” ovat Yli-Ollin puheesta kauppakamarin seminaarissa.

Myös raahelaisen kansanedustajan Unto Valppaan voi katsoa korostaneen koulutusta tulevaisuuden muutosstrategiana hänen huomauttaessaan, ettei koulutuksen toteuttamisessa pidä tuijottaa ikäluokkaa. ”Koulutusluokka ei saa olla ikäluokka.” Paikkakunnalle on saatava väkeä, vaikka ulkomaalaisia, hän totesi samassa kauppakamarin ja kehittämiskeskuksen seminaarissa.

Raahen koulutuskuntayhtymän seminaarissa Raahen ammattiopistolla helmikuun 11. päivänä puhunut Opetusministeriön edustaja, opetusneuvos Seppo Niinivaara toi esille ammatillisen opetuksen järjestämisestä mallin, jonka tavallaan voi katsoa sisältävän mahdollisuuden kehittää kaupunginjohtaja Karjalaisen esittämää Raahen mallia.

Paraslain edellyttämän väestöpohjan perustalta tehtäviin ratkaisuihin Niinivaara ei ollut antamassa lisäaikaa. Raahen on ammatillista koulutustaan koskeva päätös tehtävä jo annetuissa aikarajoissa.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisen toisena vaiheena Niinivaara näki Raahen muun ammatillisen koulutuksen – tai ainakin osan siitä – kokoamisen samaan koulutusorganisaatioon.

Niinivaaran kaksivaiheinen malli tarkoittaa ammatillisen koulutuksen kehittämistä Paraslain edellyttämän asukaspohjan saavuttamisen jälkeenkin.

”Yhteiskunta varmistaa toimintakykyään”, totesi Niinivaara puheenvuorossaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeesta.

Molemmista viimepäivien seminaareista – Kauppakamarin ja Raahen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän – on jäänyt päällimmäisimmäksi ja parhaimmaksi vaihtoehdoksi yhteistyö Oulun eteläisen kanssa siltä pohjalta miten selvitysmies Timo Määttä on sen esittänyt.

Ammatillisen koulutuksen myöhempi kehittäminen antaisi aikaa tarkastella myös Karjalaisen esittämää sateenvarjo-mallia koulutusyhteistyön osapuolena.

Yli-Olli korosti muun muassa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän pyrkimystä toimia verkostona.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johtajan Kari Juntusen puheenvuorosta jo ensimmäisessä seminaarissa kävi ilmi, että Raahen ammatillisen koulutuksen järjestämislupa siirtyisi Ouluun, vaikka kuntayhtymää ei lakkautettaisikaan.

Sillä on valta, kenellä on koulutuksen järjestämislupa, muistuttaa tähän Raahen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän yhtymäjohtaja Jukka-Pekka Ansamaa..

Yhteistyössä Oulun kanssa Ruukin maaseutuoppilaitoksen tulevaisuus ei olisi varma Muhoksella jo toimivan oppilaitoksen takia.

Sen sijaan Oulun eteläisessä on meneillään hanke luonnonvaraopetuksen korkeakouluopetuksesta.