Ihmisen vai minkä puolella?
Europarlamentaarikko Samuli Pohjamo toteaa viime viikon kolumnissaan Kemijärven tapaukseen liittyen ”Ihmisten vai yhtiön puolella?”
Hän kirjoittaa omana kokemuksenaan ”Reilut parikymmentä vuotta sitten kotikylälläni oli kaavoituskiista. Olin siihen aikaan intoa puhkuva tuore valtuutettu. – Oletko sinä sitten ihmisten vai kunnan puolella, kysyi naapurin rouva kyläkokouksessa. Puoli oli valittava ja rantametsä säästyi”.
Pohjamo jatkaa ”Ministereiltä kysytään nyt ovatko he yhtiön vai ihmisten puolella?”
Pohjamo ei löydä hyväksyttäviä perusteluja Kemijärven tehtaan lopettamiselle. ”Saa sitä selittää, kuinka valtionohjauksen suuntaviivat on päätetty jo edellisten hallitusten aikana, tai kuinka vaikeaa on puuttua pörssiyhtiöiden toimintaan. Ei vain mene perille”.
Pääministeri Matti Vanhanen saa kritiikkiä. ”Pääministerin olisi kannattanut tavata ensiksi Heikki Nivala ja vasta sitten Arnold Schwarzenegger.”
Pohjamo sanoo totutun siihen, että Keskusta puolustaa ihmistä ja tekee tarvittaessa koviakin päätöksiä. Nyt vihreät estävät Vuotoksen altaan rakentamisen, vaikka Lapin ihmisistä 95 prosenttia kannattaa rakentamista.
”Sitä paitsi sen rakentaminen tukisi myös EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita.”
Pohjamo korostaa myös eurooppalaista näkökulmaa, jonka mukaan unionin koillisin kulma tulee pitää elinvoimaisena.
Pohjamon kolumnin näkökulma on tärkeä, mitä tahansa hanketta ajettaessa. Ihminen vai kunta? Ihminen vai valtio? Ihmisen vai globalisaation puolella? Ihmisen vai minkä puolella?
Pohjamon korostuksen ”ihmisen puolella” ajankohtaisuus näkyy juuri tämänpäiväisen raahelaisen paikallislehden näkyvässä uutisoinnissa Raahen Kaupunginrannan kaavan saamasta kritiikistä. Keskustan Raahen paikallisyhdistyksen kannanotossa esitetään nuijankopautusta vailla olevan kaavan hylkäämistä tai palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.
Mitä Pohjamo sanoisi?
Kannanotossa esitetään muun muassa, että alueen käytöstä olisi käytävä laaja kansalaiskeskustelu ja selvitettävä koulujen, urheilukenttien, leikkipaikkojen sekä erilaisten tapahtumien tilatarpeet.
Kannanoton mukaan Kaupunginrannan kaavaan suunnitellut pysäköintitilat eivät myöskään ole riittävät. Huomautuksen saa myös alueella jo sijaitsevien laitosten laajentumistarpeen huomiotta jättäminen.
Raahessa on muitakin hankkeita, jotka tulisi ottaa kansalaiskeskusteluun. Muun muassa opetustoimen puolella on hankkeita, joista olisi tärkeää keskustella myös julkisesti.
Tällainen aihe on esikoulun järjestäminen. Kuuluuko esikoulu sosiaalitoimen vai opetustoimen alaan.
Kotien tulisi tietää, mistä on kysymys.
Myös seudullisen lukiokoulutuksen järjestelyn sanotaan olevan meneillään.
Mitään julkista keskustelua hankkeista ei kuitenkaan ole näkyvissä.
Esikoulua ja lukioa koskevien hankkeiden tulisi olla jokaisen raahelaisen ja Raahen seutukunnassa sijaitsevan kodin pöydällä tarkasteltavina ja arvioitavina.
Esimerkiksi 1990-luvulla Raahessa toimineiden kahden lukion uudelleen järjestely synnytti myrkkykeiton, jonka kuohunta ei liene vieläkään tyyntynyt. Lukion opiskelijakin totesi ”Minä tunnen vihaa”, kun kysyttiin, mitä he tuntevat seisoessaan yhdistetyn lukion aulan ahtaudessa vieri vieressä isojen kassiensa kanssa.