Syksyn työtaisteluilmapiiri on ollut raju. Siinä on ollut jo tulella leikittelyn piirteitä. Ei ole voinut välttyä kysymyksiltä, mitä on kaiken takana.

Yhteiskuntatietoisuus ainakin on puuttunut.

Pitää muistaa myös, että Suomen lakkoilijoilla on aikanaan ollut tarkoituksenakin yhteiskuntarauhan järkkyminen. Pitää tietää myös, että vallanhimoiset etsivät itselleen johtajan paikkoja myös järjestö- ja ammattiyhdistystoiminnassa. Ihmisten luonteet eivät ole kadonneet mihinkään.

Hoitoala on naisvaltaista, mutta niin on myös pelkän kansaneläkkeen varassa elävä koko suomalainen väestö. Vanhuuseläkkeenä pelkkää kansaneläkettä saavista on naisia noin 35 000 ja miehiä 4000.

Joka kolmas kaikista yli 75-vuotiaista suomalaisista naisista elää köyhyysrajan alapuolella. EU:n käyttämä köyhyysraja alittuu, jos yksin asuvan tulot ovat korkeintaan noin 11 000 euroa vuodessa.

Pienistä tuloista huolimatta eläkeläisiä käy Stakesin tietojen mukaan vain harvoin toimeentulotukiluukuilla. Heissä on ihmisiä, jotka ovat koko elämänsä eläneet verraten vähäisellä toimeentulolla.

Toivottavaa olisi, että työtaisteluilla palkankorotuksia saaneet ja jo aiemmin korkeita palkkoja nauttineet motivoituisivat vapaaehtoiseen hyväntekeväisyystyöhön. Kohteista ei ainakaan iäkkäiden kansaneläkettä saavien joukossa ole puutetta. Milloin lienevät saaneet uuden mekon tai uudet alusvaatteet?

Yksin asuvan kansaneläke on joko 503 tai 524 euroa riippuen kuntaryhmästä. Naimisissa olevat saavat kansaneläkettä 445 tai 463 euroa. Vuoden alusta kuntaryhmäluokittelu poistuu ja täysi kansaneläke on sen jälkeen kaikilla yksin asuvilla 558 euroa ja naimisissa olevilla 495 euroa kuukaudessa.

Köyhyysrajan alapuolella elävät naiset ovat perheenäitejä, joiden työura on jäänyt lyhyeksi tai sitä ei ole ollenkaan.