Raahen alueella on joutunut lukemaan Ruukkia koskevat uutiset ja artikkelit otsikkoa pidemmälle siitä lähtien kun Rautaruukin Raahen terästehtaan uudeksi nimeksi tuli Ruukki.

Lehtiotsikoista ei voi vielä päätellä, onko kysymys Ruukista vai Ruukista vai peräti Ruukista.

Yksi Ruukeista on Raahessa sijaitseva Rautaruukki Oyj:n terästehdas Ruukki. Toinen Ruukki oli Raahen kaupungin naapurikunta Ruukki ja kolmas Ruukki on Ruukki Group Oyj.

Ruukki Group Oyj vei Rautaruukin oikeuteen nimensä ottamisesta.

Ruukki-nimen aiheuttama sekaannus ei ole vähentynyt Ruukin kunnan muodostettua kuntaliitoksen myötä uuden Siikajoki-nimisen kunnan. Uuden kunnan kuntakeskus on suurimmalla kylällä, Ruukissa. Kylän Ruukki-nimi tulee säilymään.

Äskettäin tiedoksi tulleen päätöksen mukaan Ruukki Group Oyj on hävinnyt Rautaruukkia vastaan käymänsä oikeuskäsittelyn ruukki-nimen käytöstä ja joutuu lisäksi korvaamaan Rautaruukille oikeudenkäyntikulut.

Kiista teräsyhtiön ja Ruukki Groupin välillä jatkuu.

Nimikiistassa oli myös Ruukin kunta ratkaisevassa asemassa.

Oli hämmästyttävää, miten helpolla Ruukin kunnassa luovuttiin nimestä eli omasta historiasta ja samalla oman identiteetin perustasta. Julkista keskustelua oman kunnan nimen luovuttamisesta ei ollut havaittavissa. Näkyvästi esiintyi vain lyhyen aikaa kunnassa viipynyt silloinen kunnanjohtaja, joka oli ilmeisen välittömästi valmis nimen luovutukseen heti asiaa kysyttäessä.

Kuitenkaan Ruukin kunnan ja nykyisen Siikajoen kunnan Ruukin kylän nimeä ei voi verrata mihin tahansa ruukkiin, tehtaaseen.

Ruukki-nimi perustuu 1600- luvulla Ruukinkoskeen perustettuun potaskatehtaaseen (Pottaskabruk), mikä tarkoittaa sitä, että Siikajoen Ruukki on Pohjois-Suomen vanhinta teollisuusseutua ja nykyinen Siikajoki – jonka osana entinen Ruukin kunta on – Pohjois-Suomen vanhin teollisuuspaikkakunta.

Vanhoista asiakirjoista löytyy viitteitä raudanjalostuksesta Ruukissa, ei Raahessa. Laaja-alainen sahateollisuus keskittyi myös Ruukin kylän Ruukin koskeen eli Brukinkoskeen ja sen ympäristöön.

Ruukinkosken rannoilla oli 1800-luvulla kahdeksankin vesimyllyä. Ruukinkosken pohjoisrannalle sijoitettu mylly, Pruuki tullmjölqvarn, oli suosittu maakunnan jauhatusmylly, kertoo Lauri Kallinen tutkimuksessaan. Tutkimuksen nimi on ”Ruukki – Pohjois-Suomen vanhin teollisuuspaikkakunta” ja se on painettu Pyhäjokilaakson Kirjapaino Oy:n kirjapainossa vuonna 1969.

Vuonna 1903 perustettu tiilitehdas oli tuon ajan mittapuun mukaan huomattavan suuri teollisuusyritys ja ensimmäinen Pohjanmaalla. Tiilitehtaan koneistoa käytti höyrykone, josta siirrettiin sähköä myös sahalle. Uudenaikainen vesiturbiini asennettiin 1904 ja 1913 130-hevosvoimainen höyrykone käyttämään sähködynamoa, josta Ruukki sai ensimmäiset sähkövalonsa.

Mahtava historia jatkuu: kaljatehdas, virvokejuomatehdas, jopa ruotsalaisen rautatehtaan perustama ja omistama hiilimö turvaamaan tehtaan puuhiilen saannin jne.

Ruukin eli Pruukin nimi on ollut mukana yritysten nimissä ja toiminnassa. Ruukinkosken teollisuuskeskus oli verkottunut kauas Siikajoen latvapitäjiin, joista saatiin raaka-aineet.

Palvelu- ja kuntauudistusten kynnyksellä Ruukin kunnan olisi pitänyt palata historiaansa ja alkaa kehitellä identiteettiään siltä pohjalta eikä luopua siitä.

Kallisen tutkimuksessa on merkkejä siitä, miten Raahe jo menneinä aikoina pyrki hamuamaan paikkakunnalleen palveluita, jotka liittyivät Ruukkiin.

Ruukin kunnan vaikenevat 2000-luvun asukkaat sallivat Raahen tavoitteiden toteutua ja Rautaruukki sai heidän historiallisen ja maineikkaan nimensä.

Aika näyttää onnistuuko kehitysyhtiö Ruukki Group Oyj uusissa taisteluissa ison teräsyhtiön kanssa.