Piristävänä lisänä suomalaiseen koulumaailmaan on tullut amerikkalaisen ohjelmistoyhtiö Microsoftin halukkuus selvittää uuden teknologian käyttömahdollisuuksia opetustyössä.

Ohjelmistoyhtiön valinta Suomessa osui oululaiseen Ritaharjun yhtenäisperuskouluun.

Microsoftilla ovat omat tavoitteensa. Kokeilukouluilla on mahdollisuus käyttää uusimpia ohjelmistoja sekä kokeilla teknologisia ratkaisuja.

Toivottavasti Microsofin kokeilu on omalta osaltaan käynnistämässä suomalaisiin kouluihin todellisia muutoksia oppimisympäristöissä.

Ohjelmistoyhtiö Microsoftin ideoimassa Oulun Ritaharjun kouluun ulottuvassa opetuskokeilussa tulisi tutkia erilaisilla temperamenteilla ja erilaisilla lähtökohdilla varustettujen peruskoululaisten oppimistavat sisällyttäen niihin myös oppimisympäristöt laajemmin kuin on yleensä tehty.

Ensisijaisesti tutkimuskohteina ja kokeiltavina tulisi olla kotikoulujärjestelmä sekä kokopäiväkoulu, jossa lapset tekisivät koulusta saamansa kotitehtävät koulutuntien jälkeen koulunsa tiloissa tai muuten koulupäivän aikana eri yhteyksissä.

Opiskelu tietoyhteiskunnan mahdollistamana kotona olisi todellista tietoyhteiskunnassa opiskelua ja oppimista – ei tietoyhteiskunnan opiskelua.

Kotikoulujärjestelmä ja toisaalta mahdollisuus tehdä läksyt jo oppituntien puitteissa tai niiden jälkeen koulun tai oppilaitoksen tiloissa eivät ole ristiriidassa keskenään. Mahdollisuudet ovat vaihtoehtoisia palveluja vaikeittein matkojen päässä asuville ja eri elämäntilanteissa oleville sekä erilaisille oppilaille ja opiskelijoille.

Kotikoulujärjestelmä tukisi lapsia, joiden läheisyydestä on koulu lakkautettu ja jotka joutuisivat päivittäin käymään koulua raskaissa autokyydityksissä. Tulisi myös tutkia, missä määrin kotikoulujärjestelmä palvelisi niitä peruskoululaisia, joille luokkahuoneen tuolilla istuminen on ylivoimaista. Suomessa on myös niitä lapsia, jotka kodin antamien lähtökohtien vuoksi voivat jäädä koulunkäynnin ulkopuolelle.

Kotikoulu- ja kokopäiväkoulututkimuksissa tulisi selvittää yleensäkin erilaisten temperamenttien ja erilaisten oppimisympäristöjen yhteensopivuutta.

Tulevaisuuden koulua ei tehdä vain tietokoneita ja sen ääressä istumista lisäämällä. Näillä periaatteilla ollaan melko pian behavioristisissa kuvioissa eli siinä, minkä uusi oppimiskulttuuri nimenomaan on hylännyt koneihmiskäsitykseen perustuvana ja joista Suomen uudet yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet sanoutuvat tiukasti irti.

Kotikoulujärjestelmä ja kokopäiväkoulu merkitsisivät uuden oppimiskulttuurin vakavasti ottamista.

Kotiläksyjä useimmiten perustellaan sillä, että ne ohjaavat lapsia huolehtimaan tehtävistään ja opettavat vastuuta. Kuitenkin tilanne kotona voi usein olla sellainen, ettei lapsella ja nuorella ole edes mahdollisuuksia tehtävistä suoriutumiseen. Huonosti tehdyt tehtävät tai kokonaan tekemättä jääminen sysäävät hyvin nopeasti liikkeelle koulumenestymiseen ja sitä kautta persoonallisuuteen ja koko elämään vaikuttavan syyseurausketjun.

Murheiden vaikuttama mielipaha estää tehokkaasti opettajan kuuntelemiseen keskittymisen. Jopa istumapaikka luokassa on voinut vaikuttaa siihen, ettei oppilas ole voinut oppia uutta asiaa. Miten hän sitten ilman ohjausta voisi kotona selviytyä uuteen asiaan perustuvista tehtävistä!

Opetussuunnitelman perusteet tulee ulottaa velvoittavina kotitehtävistä selviytymiseen
asti. ”Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana”, todetaan lukion opetussuunnitelman perusteissa. Opettajan tarve ohjaajana on peruskoulussa vielä suurempi.

Kotitehtävistä johtuviin ongelmiin pitäisi viimeinkin pureutua. Ruotsissa ongelmaa jo väläyteltiin viimeisten parlamenttivaalien yhteydessä.

Samalla tulisi ratkaisuja iltapäiväongelmiinkin, joiden ratkaisemiseksi Lea Pulkkisen tutkijaryhmä on ehdottanut koulupäivän puitteisiin harrastuksia ja toimintaa. Valma Kukon ja Nettilehti Sermonesin esitys kokopäiväkoulusta on oppimiskeskeinen.

Nettilehti Sermones on kirjoittanut kotikoulujärjestelmästä artikkelissaan ”Kotikoulujärjestelmällä tukemaan lasten oppimista” (11.6.2007). Verkkolehden ”Nettilehti Sermones” omistajan Valma Kukon artikkeli ”Koulupäivä odottaa uudistamista” on julkaistu Kalevan alakertana 10.1.2007.

Valma Kukon esitys kokopäiväkoulusta lukiossa on julkaistu artikkelissa ”Kokonaiskoulupäivä myös lukioon” Kalevan alakerta 15.1.2004 ja Tiedepolitiikka-lehti 2/2004. Artikkeli on luettavissa myös Kansalliskirjaston Elektra-tietokannassa.

Nettilehti Sermones on kirjoittanut lukiolaisten kokopäiväkoulusta artikkelissaan ”Lukioissa tulisi olla opiskelijoille luokkatilojen lisäksi lukusalit” (17.9.2007)

Microsoftille itselleenkin olisi haastavaa soveltaa ohjelmiaan ja tehdä uusia nimenomaan suomalaisen peruskoulun ala- ja yläkoululaisten kotiopiskelukäyttöön. Haasteena olisi ensinnäkin tietokoneen käytettävyys sekä pienen että suuremman koululaisen ja opiskelijan työskentelyssä. Oppimispalvelu ei saisi olla huippua huonompaa. Siinä olisi amerikkalaisille tehtäväkenttää Suomen maaperällä.

Suomalaiset koulut ja oppilaitokset voisivat ottaa oppimisympäristöhaasteet toimintaansa ilman amerikkalaista Microsoftia. Tietokoneiden oppimisohjelmia on jo olemassa. Niitä vain nyt kiireesti parantelemaan ja soveltamaan nykyistä suuremmassa määrin kotona tapahtuvaan opiskeluun.

Koulun tiloissa tapahtuva kokopäiväkoulu edellyttää tilojen käytön suunnittelua ja järjestelyjä valvontatarpeineen. Koulujen lakkauttamisissa ja uusien rakentamisessa tulee vastaisuudessa ottaa huomioon myös kokopäiväkoulun tilatarpeet.

Valtiovalta tulisi varmaan suhtautumaan kaikkiin oppimisympäristöä koskeviin kokeiluihin myönteisesti. Opetushallituksen tiedotuslehden Spektrin uusin numero toteaa jo kansilehdellään oppimisympäristöjen olevan kehittämisen kohteena. Pääkirjoituksessa pääjohtaja Kirsi Lindroos kertoo opetushallituksen tavoitteena olevan, että oppimisympäristöajattelu on entistä vahvemmin mukana seuraavissa opetussuunnitelman perusteissa.