Suomen sodan 200-vuotismuistojen ympärille Siikajokilaaksoon voisi ensi vuodeksi rakentaa näyttävien tapahtumien verkoston, mikäli Siikajoen vartta myötäilevä jokilaaksoa läpäisevä maantie olisi jo matkailutie.

Suomen sodan ja Vänrikki Stoolin tarinoiden pohjalta olisi ollut jo tähän mennessä mahdollista rakentaa valtakunnallinen tutustumis- ja käyntikohteiden verkosto, jota voisi tarjota jopa Unescon maailmanperintöluetteloon. Muistopaikoissa on paljon historiaa.

Vänrikki Stoolin tarinoistakin on kuluvana vuonna ilmestynyt uusi suomennos.

Siikajoen, Revonlahden ja Pulkkilan taisteluista tulee kuluneeksi ensi huhti- ja toukokuussa kaksisataa vuotta. Tilsitin sopimuksesta, jolla Ranskan keisari Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I jakoivat Euroopan etupiireihin, tulivat tänä kesänä kuluneeksi jo nuo kaksisataa vuotta. Tuon sopimuksen perusteella Suomi kuului Venäjän etupiiriin.

ooo

Revonlahden risteyspaikat on kuin tehty tarjoamaan pyöräilymatkoja. Siitä vain vuokraamaan polkupyörä – jos paikalla olisi pyörävuokraamo – ja matkaan Siikajoen kirkonkylää kohti joen eteläpuolta tietenkin.

Revonlahden ja Siikajoen välinen maantie Siikajoen eteläpuolitse tulisikin ensi tilassa saattaa loistavaan matkailulliseen kuntoon. Ennen kaikkea on rakennettava kevyen liikenteen väylä pyöräilijöille. Euroopan unionin rahastoissa on rahaa!

Tietenkin kahvila sen tunnelmallisimman suvannon tai kosken partaalle! Kaikkeen tulisi luoda Suomen sodan aikaiset tavat ja tyylit.

ooo

Myös Siikajokilaakson muun historian voisi ottaa nykyistä näyttävämmin matkailulliseen käyttöön.

Ruukin nimi perustuu 1600- luvulla Ruukinkoskeen perustettuun potaskatehtaaseen (pottaskabruk), mikä tarkoittaa sitä, että Ruukin kylä on Pohjois-Suomen vanhinta teollisuuspaikkakuntaa. Ruukissa on ollut raudanjalostusta ennen Raahea. Laaja sahateollisuus keskittyi Ruukin- eli Brukinkoskeen ja sen ympäristöön. Ruukinkosken rannoilla oli 1800-luvulla kahdeksankin vesimyllyä. Ruukissa olivat tiilitehdas, kaljatehdas, virvokejuomatehdas, hiilimö ym.

Ruukinkosken teollisuuskeskus oli verkottunut kauas Siikajoen latvapitäjiin, joista saatiin raaka-aineet. Ruukin eli Pruukin nimi on ollut mukana yritysten nimissä ja toiminnassa.

Ruukki-nimen luovuttaminen Rautaruukin käyttöön on ollut harkitsematon ja historiaton päätös.

ooo

Mikä sitten nimeksi tälle kaikelle komeudelle? Potaskatie, Virtaavan veden tie, Siikaparvien väylä vai Tykinkuulantie? ”Tykinkuulantie” sopisi Suomen sodan muistoksi, sillä päätyihän yksi tykinkuulista Siikajoen pappilan seinään.

Siikajoen kunnostetulle kotiseutupolullekin voisi kehitellä Suomen sotaan viittaavan nimen.

Matkailutiehen kuuluu voimakas elinkeinoelämä, sitä taas ei ole ilman tutkimusta, koulutusta ja yhteiskunnan antamia edellytyksiä. Korkealla ammattitaidolla saa myös pienet tilat kukoistamaan. Miten olisi nettilehteni esittämä maitotutkimus? – Valma Kukko

(Kolumni on julkaistu paikallislehti Siikajokilaaksossa 26. heinäkuuta 2007.)