Rovasti Lars Levi Laestadiuksen elämää käsittelevän Bengt Pohjasen kirjoittaman oopperan ensi-ilta oli juhannuksena Ruotsin Pajalassa.

Laestadius oli seurakuntapappi, filosofi ja tutkija. Hän oli vaimoaan rakastava perheenisä, joka piti huolen monilapsisesta perheestään. Hän oli intelligentti, monilahjakkuus kuten filosofi Aristoteles.

Laestadius oli myös Carl von Linnén opit kasvien luokittelusta sisäistänyt yhteiskunnallinen ajattelija. Jo vuonna 1824 ilmestyi hänen tutkimuksensa ja esityksensä uudisviljelyn mahdollisuuksista Lapissa. Ruotsin talousseuran pyynnöstä kirjoittamassaan kirjassa ”Uudisviljelytoiminnasta Lapissa yleisin varoin” vasta vähän yli 20-vuotias Laestadius tahtoi osoittaa, että myös Lapissa olisi mahdollisuus harjoittaa viljanviljelyä ja karjanhoitoa.

Laestadius perustelee teoksessaan valtion rahoituksen välttämättömyyttä uudisasutuksen edistämiseksi. Hänen keskeinen ajatuksensa oli myös korostaa ammattitaitoa ja ahkeruutta, joilla maatalouden ja karjanhoidon harjoittaminen Lapissakin olisivat mahdollista.

Laestadius oli oppinut järjestelmällistä viljanviljelyä ja puutarhanhoitoa asuessaan kouluvuosinaan velipuolensa pappilassa Kvikkjokissa Luulajan Lapissa. Hän oli tehnyt myös omia kasvitieteellisiä tutkimusmatkoja, joita kuvataan muun muassa viime vuonna ilmestyneessä Marjatta Säkkisen kirjoittamassa kaunokirjallisessa teoksessa ”Tunturit kukkivat”.

Laestadius tarkastelee ja luokittelee uudisasutuksen vaatimat kolme elementtiä; maaperän, ilmaston ja vesistöt verraten Lapin oloja Ruotsin muihin seutuihin. Hän on kirjannut teokseensa puulajien kasvurajat ja niillä kasvavat kasvit myös latinankielisillä nimillä. Lukuisissa luetelluissa kasveissa on tieteellisen nimen perässä merkintä ”L”, mikä tarkoittaa Laestadiuksen itsensä löytämää kasvin alalajia.

Kirjassa on verrattu sääolosuhteita maaston merenpinnasta laskettuihin korkeuseroihin. Tuulet ja lämpötilat on tarkasteltu uudisasutuksen näkökulmasta.

Laestadiuksen tarkkaa luonnonolosuhteiden analysointia voisi nimittää luokitteluksi Linnén tapaan. Purotkin ovat metsäpuroja ja tunturipuroja, joista niistäkin erottuvat norot.

Monilla esimerkeillä Laestadius valaisee ammattitaidon merkitystä uudisasutuksessa. Kvikkjokin pappilan maanviljelys ja kasvimaat sopivat esikuviksi, joita sopi esitellä. Nauris saattoi kasvaa nelikiloiseksi ja oli havaittu myös, että nauriille paras kasvualusta oli lahonneen halkoranteen pohja. Keittiöjuureksista Kvikkjokissa kasvoivat muun muassa porkkana, punajuuri, palsternakka, pinaatti, salaatti, raparperi ja kyssäkaali. Viljan viljelystä pappilalla oli osoittaa tarkat satotaulukot, jotka Laestadius esittelee kirjassaan.

Laestadius halusi osoittaa, että Lappi on viljeltävissä ja valtion kannattaa rahoittaa uudisasutusta omaksi hyödykseen ja Lapin asukkaiden parhaaksi.

Suomeksi ”Uudisviljely Lapissa” ilmestyi Pohjolan Painotuote Oy:n kustantamana vuonna 1999.